HISTORIA

1980 ja –90 lukujen taitteessa vietimme monia 30-vuotisjuhlia. Joskus varsin railakkaastikin. Näissä juhlissa ja etenkin niiden jälkeen huomasimme että, kaikille meille tulee ikää lisää.

Tukelta kysyttiin missä hän aikoo järjestää 40-vuotisbileet kavereille. Vastaus jonka hän tarkoitti vitsiksi oli, että Nizzassa. Tämä luonnollisesti aiheutti jatkokysymyksen millä sinne mennään? Moottoripyörillä tietysti oli vastaus.

Kaikilla oli ollut mopoja ja prätkiä. Osa porukastamme oli ajanut enduroa ja crossia, parhaat SM-tasolla. Katupyöriä ei 90-luvun puolessavälissä ei juurikaan kellään ollut. Asuntolainaa sitäkin enemmän.

Kesällä 2000 alkoi Tukelle tulla kyselyitä, että missä vaiheessa Nizzan matkajärjestelyt ovat? Katupyöriä alkoi ilmestyä kuin taiottuna kaveripiiriimme. Matkasuunnittelu kokous pidettiin Pasilassa Joulukuussa 2000. Siellä päätettiin reissusta Nizzaan ja myös monesta muustakin asiasta. Se mitä päätettiin muustakin on jäänyt epäselväksi, sillä kokous oli varsin kostea ja muistiinpanoista kukaan ei saanut selvää. Tätä kokousta voidaan pitää kerhomme perustamiskokouksena.

Kolmen viikon matkaan lähti moottoripyörillä Markku, Kimi, Tomppa ja Tuke. Huoltoautolla seurasivat Lörö ja Ruide. Perheet ja monet hyvät ystävät lensivät Nizzaan.

40-vuotisjuhlat, joiden kutsu alunperin oli tarkoitettu vitsiksi ja josta myöhemmin kehittyi mahtava yhteisömme, pidettiin Nizzassa 6.9.2001 19 juhlijan voimin.

2002 kiersimme Viroa 12 moottoripyörän ja huoltoauton ryhmällä.

2002 pikkujouluissa Lauttasaaressa kerhomme sai nimen Mc WIDOWMAKERS. Samoissa juhlissa Jokke pokkasi ensimmäisenä vuoden moottoripyöräilijä-kiertopalkinnon.

2003 ajoimme Riikaan 19 moottoripyörän ja huoltoauton voimin.

2004 lähtien aloimme tekemään toimintakertomukset.

TOIMINTAKERTOMUS 2004 - TOIMINNAN VUOSI
 

Tammikuussa oli aistittavissa tapahtumarikas tuleva vuosi. Pikkujouluissa äänestettiin, tiukalla tuloksella, kesän matkakohteeksi Laatokan ympäriajo. Ripe ja Tuomas avasivat yhteisöllemme uuden viestinnänikkunan, www sivumme.

Maaliskuussa kerhomme hallitus kokoontui ja hyväksyi säännöt. Matkakohteemme sai työnimen Takaisin Karjalaan. Valmistelu tulevalle matkalle oli täydessä vauhdissa.  Eräoppaamme Emilio soitteli ympäri Venäjää ja teki ryhmällemme varauksia hotelleihin ja ruokapaikkoihin. Tiedote 2 postitettiin ja ilmoittautumisia tuli runsaslukuisesti.

Huhtikuussa Ripa otti suunnitteluvastuun logo-asiassa. Ideat vedettiin Ursulassa nippuun ja toimitettiin suunnittelijalle. Venäjä projekti eteni Efin ja Sofian voimin.

Toukokuussa Ripa esitti ehdotuksen logosta. Ehdotus sai jäsenistössämme täyden kannatuksen ja kangasmerkit tilattiin.Tutustuimme Hämeen mutkateihin testiretkellä. Olut on muuten erinomaista Vanajanlinnan terassilla.

Kesäkuussa se tapahtui, 16. päivä aamusta starttasimme Sipoon Nesteeltä kahdessa ryhmässä. Ryhmät kohtasivat Vaalimaan kummallakin puolella. Rajamuodollisuudet sujuivat kohtuullisesti. Matka Viipuriin meni hyvin, mutta siellä ensimmäiset vastoinkäymiset kohdattiin. Markku ja Jari ajoivat Viipurissa sateen täyttämiin kuoppiin, jonka tuloksena Markun Suzuki nostettiin vanteet ja keula solmussa huoltoautomme peräkärryyn. Jari ja R1 pystyivät jatkamaan matkaa. Neukkutyylinen Hotelli Olgino toimi kohtuullisesti. Vartiointi pyörillemme
toimi hyvin ja ongelmia ei ollut. Torstai aamuna päätimme tehdä Pietari kierroksen, joka muodostui virheeksi. Antti ajoi BMW.nsä ratikkakiskon reikään ja kaatui. Onneksi Antti selvisi mustelmilla. Bemari nostettiin kärryyn venttiilikoppa haljenneena.  Kolmisen tuntia vietimme Pietarin ruuhkissa.
Illalla saavuimme Petroskoihin. Tie huononi, kapeni ja saavuimme parantola Valkoiseen Lähteeseen. Pysäköidessämme pyöriämme joka paikasta ilmestyi lapsia, jotka hyökkäsivät pyörien kimpppuun. Tässä Ripa menetti Viragon etulokkariiin kiinnitetyn kotkan. Hotellinjohtajan palkkaamat vartijat, työkalunaan vasara rauhoittivat tilanteen ja ongelmat väistyivät. Hannulle kiitokset hauskasta Petroskoin historia-luennosta illallisella.

Perjantaina jakauduimme kahteen ryhmään: moottoripyöräilijät lähtivät putouksille ja loput vetivät päiväkekkulit Petroskoissa .Illallisen nautimme hotelli Pohjolassa. Antti ja Eki illallisen jälkeen taikoivat Bemarin kuntoon.

Lauantai oli oma lukunsa. Ryhmämme jakautui kahteen osaan: kuumaryhmän vetäjänä Jari ja nautiskelijat vetäjänä Maukka. Illalla pysäköimme Sortavalassa Piipun pihaan jonne pyörät jätettiin ja jossa illallisella nautittiin juustolla kuorrutetun leikkeen lisäksi perunalla maustettu voimuusi. Illallinen oli loistava ja vuoden kaloritarpeet tuli täytytettyä.Hotelli Sofia oli retkemme vaatimattomin, mutta varmasti palvelultaan ystävällisin.

Sunnuntai aamuna Värtsilän kautta Suomeen ja Helsinkiin.

Unohtumaton reissu ja seurue. Jälkikäteen kiitokset Efille, Sofialle ja Hannulle järjestelystä Venäjällä. Ilman Ahtia huoltoautossa matkamme olisi ollut katastrofi. Maukalle ja Juhalle kiitokset turva-asioista. Ruiden panos ruokiin ja juomiin oli korvaamaton. Huoltoauton varustelu Viitis, Magutsi ja Tomppa oli loistava. Onneksemme emme juuri tarvinneet asiantuntijalääkärimme tekemää ensiapulaukkua, Eliakselle tästä kiitokset. 

Heinäkuussa kangasmerkit saapuivat Kiinasta ja kesäkokouksen yhteydessä vannottiin juhlalliset valat.

Elokuussa matkasimme Clasun ja Tompan mökille Tammisaareen. Nuolimme pikkutiet ja totesimme että reitit oikein valitsemalla saa Tammisaarenkin kunnon ajopäivän.

Syyskuussa tilasimme kerhotakit joita testataan tulevana kesänä. Joutsaan tutustuimme tulevan projektimme johdosta.Hienot tiet ja erinomainen ryhmä

Marraskuussa pidimme periteisen pikkujoulumme m/s Romantikalla ja jatkot Tallinnassa.

Joulukuussa Fun & Safe suunnitteluryhmä kokoontui Veikkolassa.

Kenzu ja Tuke tekivät tiedustelumatkan Miamiin. Tiet suoria, leveitä, aurinkoa piisaa, fiilis hyvä, suositellaan. Talouden kannalta vuosi oli haasteellinen. Tapahtumia ja toimintaa oli paljon, Mielestäni toiminta-ajatuksemme järjestää jäsenillemme unohtumattomia matkoja, hauskaa ja turvallisuutta unohtumatta toteutui hyvin. Tarkoituksemme olla rikastumatta yhdistyksenä ,toteutui myös hyvin. Nykyisellä kassallamme varmistamme tulevaisuuden projektit. Kaudesta jäi myös mukava kasvun paikka. Uudet jäsenehdokkaamme täyttivät paikkansa ja uskon että hallitus valitsee Pyhällä uusia jäseniä.

                                                                                                                                                        Pressa           

TOIMINTAKERTOMUS 2005 - RYHDIN VUOSI 2005

Vuosi 2005 oli kerhon viides kokonainen toimintavuosi. Mc WIDOWMAKERSIN kannalta toiminta lähti käyntiin edellisvuosien tapaan innostuneesti.

Tammikuu
Yhdistysrekisteriin toimitettiin rekisteröintihakemus, josta päätettiin marraskuussa 2005 pidetyssä syyskokouksessa.
FUN & SAFE  -toimintaryhmä kokoontui Saunabaarissa ideoimaan toukokuuhun suunniteltua ajokoulutustapahtumaa. Ripen johtamana rakennettiin tapahtumaan nettisivuja ja materiaalia. 
Kutsut vuoden päätapahtumaan KOVAA PELIÄ BALTTIASSA saatiin postiin. 

Helmikuu
Ensimmäistä kertaa oli Pressan vuoro hämmästyä. Baltia-turnauksemme tuli hetkessä täyteen. Lähtijöitä olisi ollut enemmänkin. Varaukset laivayhtiöön ja hotelleihin laitettiin sisään. 

Maaliskuu
Pyhätunturilla kokoontuivat sääntömääräisesti Yhdistys ja Hallitus.
Hallitukseen valittiin Pressa Tuke, Varapressa Tomppa, sihteeriksi Ripa, jäseniksi Kenzu, Kimi ja Ripe. 
Yhdistyksen kokous myönsi tilintarkastajien (Guzzi-Kari ja Make) lausunnon perusteella vastuuvapauden edellisestä vuodesta Tukelle ja hallitukselle.                 Kunniajäseneksi nimitettiin Pasi ja varsinaiseksi jäseneksi    rekisteröintiasiassa kunnostautunut Juuso.

Huhtikuu
Hyvin ja innolla alkaneen FUN & SAFE -tapahtuman päälle alkoi kerääntyä tummia pilviä.  Ilmoittautumisia tuli, mutta ei tarpeeksi. Mainostus ei  tuottanut tulosta ja tapahtuma peruttiin. Harmi. 
Ilon aihe taas oli 17,4 jolloin patentti- ja rekisterihallitus palautti hyväksyttynä rekisteröintihakemuksemme.   
Juuson ja Pasin herätti 19.4 maanantaiaamuna postin pikalähetti.                 Hallitus ilmoitti nimityksistä Espanjasta lähetetyllä pikakirjeellä.

Toukokuu 
Kerhon edustus oli laadukkaana läsnä Liedon Motoristikirkossa, ja synninpäästöä tarvittiinkin.
Hymyilevän motoristin kevätpäivään osallistuimme runsaalla joukolla.
Samalla testasimme uudet kerhotakkimme, jotka toimivat hyvin ja herättivät ansaittua ihailua sekä positiivista kateutta.
Samana iltana kokoontui myös hallitus Juusolla ja perinteiden mukaisesti  luovutettiin Juusolle siivet juhlallisen valan jälkeen.           

Kesäkuu 
Mikko joutui työkiireittensä johdosta peruuttamaan matkansa. Joken hälyttämä Jussi ”Roccet Man” Sairanen paikkasi Mikon.  Myös   huoltoautoryhmämme koki vaihdon ja Bissen seuraksi tuli Lasse, joka  myöhemmin pelasti Juuson matkan.
15. päivä koneet käynnistettiin Länsisatamassa 07.00 ja Auto Expressiin  lastattiin 28 moottoripyörää,  yksi paku ja 30 harrastajaa. Tallinnasta Riikaan meni hyvin. Hotellimme Konventa Seta sijaitsi vanhassa kaupungissa. Hotellin löytyminen ei ollutkaan ihan helppo juttu.
Riikasta Vilnaan ajoi sujui hyvin. Lassen ansiosta, Suomesta saaduilla ohjeilla Juuson Kotari saatiin kuntoon (sähköjohto poikki, ja Touho sen oikeasti rikkoi…) ja matka jatkui. Illalla hallitus kokoontui Kenzun ja Ripan huoneessa Reval-hotellissa. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Eza ja Touho. Vilnassa pidettiin kulttuuripäivä perjantaina. Asioidenhoitajamme Ryte oli varannut käyttöömme bussin.
Museoiden ja kirkkojen lisäksi tutustuimme KGB-museoon, jossa saapumisemme jälkeen oli museoajan kovimmat hulinat. Vanhalla myllyllä nautittiin lounas. Juhlaillallisella Eza ja Touho vannoivat juhlallisen valan ja saivat siivet.

Vilnasta lähtiessä Kari palkitsi Lassen luovuttamalla ajovuoron Harrikkaan Lasselle. Ilmastointiteipillä rakennetut ajohousut, vähän tiukka kypärä ja takki tekivät Lassesta todellisen HD-miehen.
Matkamme pisin ajopäivä (580 km) Vilnasta Tartoon sujui hyvin. Illalla syömään ja ajoissa   nukkumaan. Raskas reissu vaati veronsa.
Sunnuntaina Tartosta takaisin Tallinnaan 190 km ajettiin yhtenä ryhmänä.

Matka oli osallistujamäärällä mitattuna kerhon historian isoin. Toiminnallisesti ja järjestelyiden kannalta osallistujakatto on saavutettu. 23:sta jäsenestämme 21 osallistui matkaan. Viisi ensikertalaista täytti paikkansa ja Venäjälle edellisenä vuonna osallistunut Eki oli myös mies paikallaan.

Maukan järjestelyt Liettuassa ansaitsevat täyden kiitoksen. Ripan tutkimusmatka maaliskuussa tuotti hotellimme Vilnassa ja oli täysi kymppi.

Heinäkuu
Hallitus kokoontui Meripäivillä Kotkassa, jossa kerholla oli edustus myös Miss Meripäivä –kilpailun tuomaristossa. Päätettiin monista projekteista, joista mainittakoon kerholippu.

Elokuu 
Clasu ja Tomppa kutsuivat porukan mökilleen Tammisaareen toista kertaa. Teema oli takuuvarma: rapujuhlat. Ennen matkaa hallitus oli todennut suuren puutteen. Perustajajäsen Timppa ei ollut saanut siipiä. Tammisaaressa asia saatettiin ajan tasalle, ja juhlallinen vala suoritettiin  lukuisten snapsien saattelemana.

Lokakuu
Päätösajo pidettiin perinteisesti. Kohde oli Hiittinen ja teema  hirvipeijaiset. Rankasta flunssasta toipuva Touho toimi huoltoauton kuljettajana. Saunottiin ja otettiin rennosti.

Marraskuu
Syyskokous ja yhdistetyt pikkujoulut pidettiin Tallinnassa. 18.11. Ms    Romantikalla päätettiiin 2006 matkasta Varsovaan. Tompasta äänestettiin vuoden moottoripyöräilijä. Pressa muisti Makea ja Timppaa erikoispalkinnoillaan. Mc Widowmakers ry päätti liittyä Smoto ry:n jäseneksi. Guzzi-Kari ei matkaan lapsentekokiireiltään ehtinyt.
Suurta kummastusta herätti myös Tikkurilan alaosaston lähes selittämätön osallistumisen puute. Olivatko vaimot nousseet barrikadeille ? Kasvun vuosi 2005 todisti, että toiminnassamme olemme kunnioittaneet periaatteitamme. Turvallisuus, moottoripyöräkulttuurin edistäminen ja hauskat retket - kaikki ovat toteutuneet.

Syyskokouksessa tehty päätös kerätä jäsenmaksu ja tallettaa varat yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuotta varten on päätös joka tukee kerhomme periaatetta mahdollisimman hyvin. 

Talouden puolella budjetti piti tiukan viinasmaisen taloudenhoidon tuloksena. Lopettaminen ei elinvoimaista kerhoamme uhkaa, mutta jos uhkaisi, Jurvan kunnalle olisi luvassa sen taloutta tymäkästi tasapainottava piristysruiske.

                                                                                                                                                       Pressa Tuke ja oikeinkirjoitus sekä terävät kommentit Juuso

TK 2006 - SURUN JA ILON VUOSI 2006 

Tammikuu
Heti 7.1. saimme suruviestin. Kerhomme perustajajäsen Timppa nukkui pois Jorvin sairaalassa vaikean sairauden murtamana. Timppaa viimeiselle matkalle saattoivat Tuke ja Magutsi. Kerho muisti perustajajäsentä havuseppeleellä, joka oli kukitettu ja varustettu surunauhalla kerhon värein, mustalla ja oranssilla.

Operaatio Neljä Maata – Neljä Waluuttaa potkaistiin käyntiin.

Helmikuu
Mp 2006-messuilla edellisvuonna kunniajäseneksi nimitetty Viitis sai herätyksen ja tilasiuuden HD V-Rodin. Tulevan joulun hittituote eli kerhon joulukortti kuvattiin Masalassa. Poroksi valittu Tomppa oli sorkkaeläin paikallaan. Kiitokset myös Rocket-Karille sunnuntaipäivän uhraamisesta hyvälle asialle.
Jäsen- ja ilmoittautumismaksut saapuivat. Suurta iloa osallistujille tuottivat huoltomiehet Bisse ja Lasse ilmoittautumalla kesän koitokseen. Pressaa etenkin lämmitti harrastajien kiinnostus tulevalle matkallemme.
Kerhomme nettiosoite uusittiin www.widowmakers.fi -ksi.

Maaliskuu
Smoto ry:lle toimitettiin liittymishakemus.
Sääntöjen mukaisesti kevätkokous pidettiin Pyhällä. 
Hallituksessa jatkoivat edelleen Pressana Tuke, varapressana Tomppa (joka nykyisin tunnetaan Hannusjärven Ritchie Bläckmorena), sihteerinä Ripa, jäseninä Kimi, Kenzu ja Ripe.
Aamun varsin kosteita kokouksia todisti brittivahvistus Steve. Häntä jostakin syystä järkytti syvästi suomalainen hallitustyöskentely ja ihmetytti Nokian menestys maailmalla.
Yhdistyksen kevätkokous myönsi vastuuvapauden edellisestä tilikaudesta vastuunalaisten suureksi hämmästykseksi ja helpotukseksi.

Huhtikuu
8.4. pidettiin WMCF BOWLING PARTY Ruusulankadun keilahallissa. Osallistujat pitivät tapahtuman tunnelmasta. Ripe kantoi voittajana taistelijan maljan kotiin. Parikilpailun matkapalkinto matkasi Evan kyydissä samaan osoitteeseen.

Neljä Maata – Neljä Waluuttaa -operaation ohjelma postitettiin jäsenille.

Smoto Ry ilmoitti ihme ja kumma hyväksyvänsä yhdistyksemme jäsenekseen.

Guzzi-Kari ilmoittautui Kesäpäivä Kangasalalla -aloitusajon organisaattoriksi.
Perättömäksi taas osoittautui Karin väite, että Pressa aikoo pilkkoa uskollisen Mersunsa ja tehdä siitä sivuvaunun V-Maxiinsa.        

Toukokuu
Kauden virallinen aloitusajo Kesäpäivä Kangasalalla ajettiin 20.5. viiden pyörän voimin. Osallistumista verotti kova sade. Guzzi-Kari oli suunnitellut erinomaisen reitin. Karin    mökillä saunottiin ja grillailtiin. Matkan varrelta poimittiin Mikkelistä tullut Maukka, sekä      uuden V-Rodin Kuopiosta hakenut Viitis.

Kesäkuu
14. päivä alkoi vuoden päätapahtuma Neljä Maata - Neljä Waluuttaa. Tukevan huoltomiehistön (Bisse & Lasse) lisäksi reissuun lähti 23 pyörää.
Asennetta ja esimerkkiä meille muille näytti Hannu, joka ei laivaan ehtinyt HD.n kytkinvaijerin hajottua lähtöaamuna.  Hannu ajoi yöllä läpi tuhansien tietöiden Baltian ja Vilnassa odottikin varsin humaltunut joukko

Torstaina ajoimme Vilnasta Varsovaan. Tiet olivat paljon parempia kuin olimme odottaneet. Varsin värikäs Puolan ajokulttuuri oli pieni yllätyksen aihe.
Illalla pidettiin perinteinen juhlaillallinen Varsovan vanhassakaupungissa. Sillanpään marssilaulua laulettiin niin, että paikallinen poliisi sai hälytyksen. Ravintolan ulkopuolella käydyn keskustelun jälkeen partio toivotti ryhmällemme hauskaa illan jatkoa.

Kerhon 24:s jäsen vannoi jo legendaarisen maineen saaneen valan. Kerho toivotti Artsin avosylin joukkomme viralliseksi jäseneksi.

Perjantaina saimme turnauspaidat ja tutustuimme Varsovaan varaamallamme charterbussilla. Museokierrokset sujuivat hyvin, sillä KGB-museon opetusten perusteella bussiin ilmestyivät tarjoilut vasta kulttuuriannin jälkeen.

Lauantai oli tosi ajopäivä. Varsovasta Riikaan mitattu noin 700 kilometriä vaati veronsa. Aikaisin nukkumaan ja sillä siisti. Masat ja Jokke jatkoivat Saksan kautta Ruotsiin ja sieltä Helsinkiin.

Sunnuntai meni leppoisesti ajaen Riikasta Tallinnaan. Tuliaiset ostimme Tallinnan Maxista.

Tällä matkalla tuli ajettua tarpeeksi. Viiden päivän aikataululla ei pidemmälle voida lähteä, se kävi selväksi. Säiden osalta matka oli mitä mainioin. Kertaakaan ei satanut.

Heinäkuu
Heinäkuussa potkaistiin käyntiin syyskokousjärjestelyt. Tapahtuma sai nimen Lento 4711 tuon 70-luvulla innostusta niittäneen kölninveden mukaan.

Mainoselokuva kuvattiin Espoossa ja toimitettiin postitse jäsenmaksun maksaneille.

Elokuu
Perinteinen Rapuralli ajettiin 25. elokuuta. Mukavan lisän ralliin toi englantilaisvahvistus Steve, joka illalla nimitettiin  kerhon Area Manageriksi alueena Englanti ja Irlanti. Ukko innostui nimityksestä niin, että osti seuraavalla viikolla Honda VFR:n.

Mutkaisia teitä, auringonpaistetta ja rapuja riitti. Myös muutama snapsi nautittiin.

Varsovassa esitelty luottokorttikokoinen laulukirja toimi hyvin. Myös Skoldö sai nauttia kuoromme kestosuosikiksi nousseesta Sillanpään marssilaulusta.

23 moottoripyöräilijää ilmoittautui lento 4711:lle.

Syyskuu
Guzzi-Kari rimpautteli Saksaan ja varasi liput We will rock you -showhun.

29:ntenä päivänä oli ohjelmassa perinteinen päätösajo. Isäntänä toimi toista kertaa Isomasa. Paikka oli vaihtunut. Kerho onnittelee Isomasaa hankinnasta. Matka alkoi hässäkällä. Pressa unohti Masan tarjoaman saksanhirvipaistin kotiin. Tämän ongelman selvittyä huoltoauto kuljettajineen katosi Kemiön saarelle. Janoiset moottoripyöräilijät järkyttyivät tästä käänteestä. Onneksi servicar saatiin navigoitua mökille ja juhlat alkoivat. Kerho muisti viisikymppistä Masaa uusilla ajohousuilla. Isäntä taas sai WMCF-golfsetin. Oli lämmintä ja vähän kosteaa.

Marraskuu
Lento 4711 eli sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kölnissä. Perjantaina osallistuimme We Will Rock You -musikaaliin.

Lauantaina oli varsinainen kokous, jonka päätöksellä Tuke jatkaa pressana seuraavan kaksivuotiskauden. Vuoden moottoripyöräilijäksi valittiin äänivyöryllä Viitis.

Pressa muisti OSCAREILLA Tomppaa,  Ripeä ja Karia. Uudeksi jäseneksi kutsuttiin Rocket-Kari. Jäsen numero 25 toivotettiin sydämellisesti joukkoomme. Kesän 2007 matkakohteeksi valittiin Kaliningrad. Joulukorttikauppa kävi hyvin. Uudet Viitiksen hankkimat pinssit saivat ansaittua huomiota ja kiitosta. Kerhomme lippu, joka on Ripen käsialaa, sai myös runsaasti kiitosta.

7-kerroksinen Kölnin kirkko oli nähtävyys vailla vertaa.

Paluulennolla todettiin, että tämän tyyppinen kokousmatka kiinnostaa jäseniä jatkossakin.

Yhteenveto
Vuosi 2006 oli kerhollemme surun sekä ilon aikaa. Timpan äkillinen poislähtö pysäytti ja järkytti. Rapurallin yhteydessä muistimme Timppaa käynnillä hänen haudallaan Espoon Kellonummella. Tämän perinteen toivon jatkuvan tulevaisuudessa.

Iloa taas aiheuttivat runsaslukuiset ja mukavat tapahtumat, sekä uudet jäsenet Artsi ja Rocket-Kari.

Talous hoidettiin budjetin mukaan. Edellisvuoden päätös kerätä käyttövaroja kerhon kymmenvuotisjuhlia varten toteutui suunnitelman mukaan.

Paljon kilometrejä, hauskuutta ja turvallisuutta unohtamatta, tuli mittariin jälleen vuonna 2006.

                       Tuke & Juuso

VUOSI 2007 - VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA!

 Kerhon seitsemäs toimintavuosi alkoi vauhdikkaasti.

 TAMMIKUU 

Make, Guzzi-Kari ja Tuke käynnistivät kesän päätapahtuman, Kaliningrad Cowboys -kesämatkan järjestelyt.
Tammikuu oli muutoin varsin lauha. Muutamia rohkeita alan harrastajia oli vielä liikenteessä pyörillä. 
Maukka ja Tuke kävivät tutustumassa Tukholman Mp-messuihin tulevia projekteja silmälläpitäen. 

HELMIKUU

Siipien haltijat tutustuivat sankalla joukolla MP 2007 -messuihin Helsingissä.
Messujen jälkeen pidettiin saunailta Pasilassa. Illalla keskusteltiin kerhon suuresta tulevaisuudesta ja päätettiin, että 10-vuotisjuhlavuosi on vuonna 2010, sanokoon matematiikan harrastuspiirit mitä tahansa. Vuoden 2010 juhlamatka järjestetään Välimerelle ja pyörät toimitetaan sinne rahtikonteissa etukäteen. Ja loppuvuodesta 2010 järjestetään kunnon bileet, niin kuin vain Widowmakers sen osaa.

Kalingrad Cowboys -kutsut laitettiin postiin pienen hässäkän jälkeen.

 MAALISKUU

Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Pyhällä. Maratonin mittainen kokous (4 h) kävi osallistujien voimille, vaikka nesteytyksestä pidettiin koko suorituksen ajan erityistä huolta. Vastuuvapaus kuitenkin myönnettiin Tukelle ja muulle hallitukselle. Edellisessä syyskokouksessa päätettyyn toimitusjohtajan virkaan valittiin Kenzu.
Hallituksessa jatkavat presidenttinä Tuke, varapressana Tomppa, toimitusjohtajana siis Kenzu, sihteerinä Ripa, webmasterina Ripe sekä nakkeja vailla olevana rivijäsenenä Kimi. Englantilainen potilas Steve ei hallitukseen kuulu, mutta hoitaa Area Managerin virkaa Englannissa ja Irlannissa.
Kokouksessa määriteltiin erityisvaltuutus toimitusjohtaja Kenzulle, joka alkaa jatkossa vetää kerhon operatiivista toimintaa.
Lisäksi valittiin muutama toimikunta hoitamaan tulevaisuuden hankkeita.

Runsaslukuiset jäsen- ja ilmoittautumismaksut Kaliningrad Cowboys -turnaukseen saapuivat.

 HUHTIKUU

Huhtikuussa sattui ja tapahtui. Pressa avasi enteellisesti perjantaina 13. päivänä kevätkokouksen valtuuttamana 10-vuotisrahastotilin Nooa-pankkiin 2 000 euron talletuksella.

Seuraavana päivänä pidettiin historian ensimmäinen WMCF Curling Games. Synttärisankari Kimin muistamisen jälkeen alkoi rankka lajiharjoittelu, jossa hallin omistajana toimiva M15, eli Uusis, eli mies, jota pimeäkin pelkää, olisi kalvennut.
Suuren suosion saavutti emaliämpäriin tehty tervetuliaisbooli. Palkittuja oli runsaasti. Valmentajien raadin valitsemana parhaan urheiluasun kantajana palkittiin Juuso. Hän oli teeman mukaisesti ja lajille kai sitten sopivasti pukeutunut nahkaiseen kerhon viralliseen ajotakkiin.
Palkintoillallista juhlistivat ravintola Zin Kellerissä lukuisat bratwurstit ja schnitzelit. Sillanpään marssilaulusta kuvattiin musavideo, josta tähtiohjaaja Antti Jokinenkin olisi kade. 
Jatkot pidettiin Pataässässä eikä niistä sen enempää.

19.4. Ursulassa pidetyn hallituksen kokouksen perusteella Tomppa varasi 6.12.2010 järjestettävään gaalaan tilat.

21.4. ensiesittelynsä sai webmasterimme kehittämä MC Widowmakers -kauppa. Ilmoittautumisia ja tilauksia tuli heti. Erinomaista toimintaa.

24 jäsentä ilmoittautui Kaliningrad Cowboys -moottoripyöräturnaukselle.

TOUKOKUU

Toukokuu oli toimintaa täynnä.

Fun & Safe -ajoharjoitteluleiri pidettiin Joutsassa. Tiukka päivä ei aivan piisannut, sillä harjoittelut jäivät hieman kesken. Päivä oli varsin onnistunut, kukaan ei kupsahdellut ja vastaavaa toimintaa toivottiin jatkossakin. 

Sitten kolahti. Kunniajäsen Viitis kaahasi V-rodinsa vaaka-asentoon 50 metriä kotiportilta ja todisti vakuutusmiesten tilastot oikeiksi. Eli koti ja sen välitön läheisyys on maailman hengenvaarallisinta seutua, josta kannattaa pysyä kaukana..
No joka tapauksessa Viitis pääsi ajosuorituksensa ansiosta perehtymään useita kertoja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoyhtymän Jorvissa sijaitsevaan mainioon terveydenhoitoyksikköön, jota vanhalla suomella kutsutaan sairaalaksi. Kaverina Pasilla oli oikein hyvin tyyliin sopiva oikean jalan kokokipsi.

Viisumihakemukset tulevaa Kaliningradin matkaa varten laitettiin sisään.

KESÄKUU

Kesäkuun viidentenä päivänä vietettiin yllätysjuhlat vähän aiemmin 60 vuotta täyttäneelle Viitikselle. Tapahtuma kuului kolarissa loukkaantuneen surmanajajan kuntoutusoperaatioon. 40-henkinen sekakuoro esiintyi sankarille ja puutarhajuhlat onnistuivat mitä mainioimmin. Sankaria muistettiin Chicagosta tilatulla HD-nahkarotsilla ja taululla, jossa komeili lähes koko jäsenistömme.

Kaliningradin turnaukselle lähdettiin 13.6. Keskiviikkona oli upea keli. Liepajaan päästiin hyvin.  Paikallisen mp-kerhon rekan kokoinen jäsen kiitti avusta tien päällä ja saatteli meidät hotellille. Keskiviikosta selvittiin, ainoana menetyksenä Tähtisen vasemman jalan purkkari. Olliksen Rocket peiteltiin hellästi yöllä ravintolasta saadulla viltillä.

Kaliningradiin ajettiin Kuurinkynnäksen kautta. Viranomaistoiminta yllätti meidät saamattomuudellaan ja erikoisilla verotusratkaisuillaan.

Kaliningrad oli muutoin positiivinen yllätys, mutta meno oli kuin apeista vappubileistä. Rajamuodollisuudet ulos Venäjän alueelta olivat kuten tullessa, jonotusta sinne tänne ja yllättäviä maksuja. Aika erikoista touhua. Ennen rajaa kerättiin ruplakolehti, jolla ostettiin seitsemän litraa vodkaa tuliaisiksi kotiin.

Riikassa iloiseen joukkoomme liittyi Kenzu. Illalla pidettiin perinteinen reissujuhla, jossa siivet sai huoltomies 1 eli Bisse #26.

Lauantaina vietimme vapaata ohjelmaa Riikassa ihmetellen mm. zeppelinien kokoamishalleja.

Sunnuntaina ajoimme kaatosateessa Tallinnaan, jossa turnauksemme sai ikävän lopun. Tallinnassa neljä pyörää kaatui sateen liukastamaan junakiskoon. Onneksi selvittiin esinevahingoilla. Uimakandidaatin merkin olisi ansainnut Juuso, joka muiden ajaessa itse ui Riikasta Tallinnaan. Rukan goretex-puku piti kuulemma veden ja kylmyyden erinomaisen hyvin sisällään.

HEINÄKUU

 22. päivänä alkoi kesäretki Saarenmaalle. Yllätykseksi siellä oli olutfestarit ja prätkäkokoontuminen. Koko lautta oli täynnä pyöriä ja osa jäi rannalle. Puhallusratsioitakin oli muutama matkalla. Reissussa oli hyviä aineksia tuleviksikin                       vuosiksi.

ELOKUU

Maukan ja Tuken operaatio Neljän Laivan Buffet starttasi Norjan kautta Skotlantiin. Pojat palasivat Amsterdamin kautta Suomeen ajaen parissa viikossa   5100 km.

Rapuralli starttasi Bembölen kahvituvalta. Edellisvuoden tapaan osallistujat kävivät muistamassa taannoin joukostamme poistunutta Timppaa (#20)

Kellonummella. Uudenmaan kierroksen jälkeen osallistujat tapasivat Perniön ABC:llä Maukan ja Tuken, jotka saapuivat suoraan Skotlannin-reissustaan Turun sataman kautta.
Tammisaaressa uitiin tosissaan ja rentouduttiin. Hallitukselle saapuneen ehdotuksen perusteella Azo (#27) vannoi juhlallisen valan. Sunnuntaina sitten kotiin, ja jotkut kastuivat (kaikki muut), jotkut eivät (Tuke).

SYYSKUU

Pärinää Päijänteellä, perinteinen syysajo, ajettiin syyskuun lopussa. Kohteena oli Veskun mökki Sysmässä. Tällä kertaa pressa joukon kärjessä eksyi kunnolla ja tutuiksi tuli etenkin Ylikeravan mielenkiintoinen tiestö ja pientalokorttelirakenne.

Niin tai näin, juhlat pidettiin mökillä texmex-tunnelmissa. Eritoten tunnelmaa juhlisti paikalle saapunut Elvis, joka on siis kaikenlaisista huhuista huolimatta still alive ja pyörittää kertomansa mukaan arkihomminaan noutopitseriaa Padasjoella. Heinäkuussa Tallinnan-laivalta bongattu hangaround Markku toi uutta vireyttä osastoomme.

 MARRASKUU                   

Sääntömääräinen syyskokous sai nimekseen Renkaat Ulvoo – Voitto Häämöttää. Korkkarisaksalla höystetty Berliinin-tapahtuma oli menestys. Ohjelmaa oli runsaasti. Metroajelua, Checkpoint Charlieta, Irkku-baaria ja KaDeWen       tavarataloa. Syyskokouksessa vietettiin Clasun, Isomasan ja Bissen synttäreitä. Vuoden moottoripyöräilijän palkinnon pokkasi Clasu. Pressa muisti venäläisillä 76mm kenttätykinhylsyillä Juusoa ja Touhoa. Uusi siipienhaltija Vesku #28 vannoi legendaarisen valan jäsenistömme raikuvien aplodien säestämänä.

Matkakohteeksi tulevalle vuodelle valittiin Ruotsi. Teemakseen vuosi 2008 sai turvallisuuden Vuoden. Uusi, tapahtumakohtainen virka Ajomestari näki päivänvalon.  Illalla kestosuosikki Sillanpään marssilaulu kaikui oluttuvissa.

JOULUKUU

Varauduimme tulevaan 10-vuotisjuhlavuoteen tallettamalla toisen 2000 euron talletuksen Nooa-pankkiin yhden vuoden määräaikaistilille.
Tuleviin projekteihin valmistauduttiin hallituksen ja Berlinissä valittujen Ajomestareiden koulutusmatkalla Tallinnaan joulukuun lopussa.

 YHTEENVETO

Vuonna 2007 sattui ja tapahtui. Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Jäsenet löysivät laadukkaat fanituotteet. Tapahtumien budjetointi onnistui kohtuullisesti. Tässä on kuitenkin tulevana vuonna edelleen kehittämisen varaa, ja Kenzun ja ajomestareiden osaaminen ratkaisee onnistumisen.

Tapahtumissa fiilis oli mahtava ja runsas osallistuminen kertoo omalta osaltaan tästä.

Ikävänä asiana Viitiksen lipat ja neljä moottoripyörää nurin Tallinnassa. Tätä emme koskaan enää halua kokea. Syyskokouksen linjaus siitä, että tulevan vuoden teema on Turvallisuuden vuosi 2008, on päätös paikallaan. Tästä on hyvä jatkaa.

                                             Tuke & Juuzo

Toimintakertomus 2008 -TURVALLISUUDEN VUOSI

Kerhon kahdeksas toimintavuosi alkoi tavan mukaan vauhdikkaasti.  

Tammikuu 

Kutsut kesän pöätapahtumaan ”Kaarle Kustaan Ajoihin” postitettiin jäsenmaksujen kera.
Ripen toimesta nettisivuille päivitettiin 2008 kalenterin lisäksi edellisen vuoden toimintakertomus. 

Helmikuu

MP 2008 -messujen jälkimainingit vietettiin, kiitos Ajomestari Karin, TöBo:n tiloissa Töölössä.
HD-Kari, Kenzu, Vesku ja Pressa valmistivat iltabuffet´n. Kattilasta tarjoiltu booli maistui osallistujille erinomaisesti, joka ei ollut kovin suuri yllätys veikot tuntien.
Eräs jo aiemmin vireille pantu asia saatettiin päätökseen. HD-Hannu vannoi juhlallisen valan ja sai siipiin kiinnityksen  #29.
Lämmittelyt ennen Rymy Eetua käytiin  Ezan toimistolla. Iloisen laulujuhlan päätti yläkerran vähemmän iloinen asukas, joka hyökkäsi toimistolle. Rymyssä juhlittiin valomerkkiin saakka.

Maaliskuu 

Perinteisesti Hallitus ja Yhdistys kokoontuivat Pyhällä.
Hallitukseen valittiin vpj Tomppa, sihteeri Ripa, Tj Kenzu ja jäseniksi Kimi ja webmaster Ripe. Pressa jatkoi edellisenä vuonna tehdyn valinnan mukaisesti.
Viitiksen ehdotus tilata sormukset toteutettin ja päätettiin muistaa niillä 50, 60 ja 65 v. päivänsankareita.

Tilintarkastajien Maken ja Guzzi-Karin esityksen mukaan Pressalle ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus ed. tilikaudelta. Vastuulliset olivat päätöksestä jälleen syvästi helpottuneita.

Pyhällä muuten toiminta oli entisellään. Toisena iltana osallistujat hieman hyytyivät. Sekään ei ollut mainittava yllätys.

Huhtikuu

Loppukuusta pidettiin Juuzon polttarit, joihin sisältyi mm. levytyssessio Stockalla, mikroautoilua Myllypurossa, saunomista Harjutorin legendaarisessa bastussa ja iltapalaa demarilinnake Juttutuvassa. Veljien hyvin tuntema naisluonteen oikullisuus sai taas vahvistusta, kun Järvenpään orhin siviilisäädyn vaihtoprojekti tyssäsikin heti polttarien jälkeen. Kerrankin kerhon jäsenillä ei kuitenkaan ollut tähän käänteeseen osuutta.

 Toukokuu

Kausi avattiin ajoharjoittelutapahtumalla Tuusulan Juslassa ajomestarina Kimi ja pääkouluttajana Riku apulaisenaan Riku Jr. Tapahtuma oli menestys. Ajoharjoitteluvälineinä käytettiin myös raskasta kalustoa.
Tapahtumasta kiitollisena päätettiin kutsua pääkouluttaja Riku syyskokouksen vieraaksi. 

Loppukuusta ajettiin Azon isännöimänä kerhon historian ensimmäinen Rastiralli Uudellamaalla. Suunnistusta ja moottoripyöräaiheisia tehtäviä oli kolmessa paikassa. Keli oli mahtava ja osallistujat totesivat että huolella tehdyt järjestelyt toimivat loistavasti. Voittajiksi kruunattiin Kimi kakkoskuskeineen parinaan Jäken puskasta geimeihin porhaltanut Juuzo.

Kesäkuu

”Kaarle Kustaan Ajot” Gotlantiin Ruotsiin alkoivat kurjasti. Vain kymmenen kilometriä ehdittiin ajaa, kun sattui kahden pyörän peräkolari. Uhkaavasta tilanteesta selvittiin onneksi naarmuilla.
Illalla Naantalissa tavattiin Ollis, joka vaiherikkaan päivän jälkeen liittyi ryhmäämme. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin Naantalissa. Hallituksen esittämät sääntömuutokset hyväksyttiin yksimielisesti.

Aamulla aikaisin startattiin Kapellskäristä kolmessa ryhmässä. Tiet olivat loistavia ja liikennekulttuuri maanosan sivistyneintä. Iltalautalla siirryimme Nynäshamnista Visbyyn, jossa House Of Widowmakers sijaitsi.

Torstaina oli retkipäivä. Ryhtiryhmä tutustui Gotlantiin pyörien päältä. Hampuusiryhmä hoipperoi oman reissunsa jalkaisin Visbyn vanhassakaupungissa, ainakin hajanaisten muistikuvien mukaan.

Torstai- iltana vietettiin matkan iltajuhla Black Sheep Arms Pubissa. Ensimmäinen kerhon muistosormus luovutettiin Tj Kenzulle. Aktiiviset hangaroudit Jake ja Ollis kutsuttiin varsinaisiksi jäseniksi numeroilla #30 ja  #31.  Myös tiukka huutokauppa pidettiin, jossa pelästynyt webmaster jäi Veskun huudoissa jalkoihin. Vesku herrasmiehenä lahjoitti huutokauppaesineen uudelleen huudettavaksi johonkin seuraavista huutokaupoista.

Perjantaina lähdettiin lautalla Oskarshamniin ja sieltä Tukholmaan, jossa yövyimme. Illalla tutustuttiin Tukholmaan rauhallisissa merkeissä.

Lauantaina ajeltiin päiväretki Tukholman ympäristössä ja iltaviikkarilla Helsinkiin.

Viikkarin vilkas iltatarjonta johti seitsemän kuljettajan ryhdikkääseen päätökseen jättää pyörät muiden siirrettäväksi laivasta satamaan ja toisena aikana haettavaksi sieltä pois.

Loppuyhteenvetona vuoden pääreissusta voidaan todeta, että Ruotsissa tiet olivat hyviä, kaikki toimi, majoitukset olivat loistavia ja Gotlanti upea.

Extreme-matkoihin tottunut ryhmämme jäi kuitenkin alkureissun kolarista huolimatta kaipaamaan ehkä lisää ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, joka tapauksessa ”sitä jotakin” ja lauttamatkailua oli reissuun ahdettu hieman liikaa.

Aikakirjoihin kuitenkin merkitään hyvät järjestelyt, hauska ryhmä ja –matka.

Heinäkuu

Kesäretki suuntautui Baltiaan Viita Matkojen ja Star Toursin opastamana.

Torstai- iltana tarjolla oli korviavihlovaa karaokea Kuresaaressa.

Perjantaina lauttamatka Saarenmaalta Ventspilitsiin sujui pelon ilmapiirissä. Latvialainen kansantanssiryhmä, keski-ikä 85 v, vaani tanssitaitoista ryhmäämme ja Pressan johdolla pakenimme laivan takakannelle loppumatkaksi. Riikassa, hyvän kelin suosiessa kaikki meni hyvin.

Sunnuntaina Superfastilla Suomeen. Kiva reissu ja piristysruiskeena Jarin kutsuma ensikertalainen Inkkari. 

Elokuu

”Long way up 2008” oli tempaus, jossa harjoiteltiin yö- ja matka-ajoa kolmen pyörän voimin. Pyhä unplugged -tapahtuma, kesäinen Lappi - 1000 km repäisy oli hauska kokemus.

Maukan viisikymppisiä juhlittiin Otaniemessä suurella joukolla. Juhliin oli kutsuttu Maukan vanhoja ystäviä, duunikavereita ja kerhon siipienhaltijat.

Yllätysnumerona luovutimme muistosormuksen. Tilaisuutta juhlisti noin satapäisen juhlavierasjoukon laulama Sillanpään marssilaulu.

Loppukuusta ajettu Rapuralli toimi jälleen. Sinne ja tänne poukkoileva ajoreitti oli loistavasti suunniteltu kokonaisuus, Keppanakellarissa nautittu lounas hyvä. Rapujuhla toimi niin hyvin, että ekaa kertaa pyörällä osallistunut Panda halusi jo etukäteen maksaa 2009 jäsenmaksun. 

Syyskuu

”Kaasua Woikoskella” - päätösajo suuntautui nimensä mukaisesti Woikoskelle, Joken landelle.

Ajomestari Jokke oli suunnitellut ennennäkemättömän hyvät reitit. Saunan jälkeen nautittu

sienikeitto ja hirvipata onnistuivat loistavasti, tosin hassuin seurauksin, sillä koko porukka putosi kertalaakista illallisen jälkeen.

Sunnuntai oli tosi viileä päivä ja pääkaupunkiseudulle palattiinkin suorinta reittiä.

Lokakuu

”Widowmakers goes Frankfurt” -järjestelyt vaativat hallituksen kokouksen. Sihteeri Ripaa muistettiin kakkukahvien lisäksi kolmannella sormuksella. Tapahtumasta yllättynyt sihteerimme kutsui hallituksen jatkoille Rymyyn. Loppu on historiaa, josta vaietaan.

Marraskuu

Kolmas Saksassa pidetty syyskokous starttasi tilausajona Helsingistä Tampereelle perjantaina. Hahniin lennettiin Ryanairilla, joka on varsinainen kokemus. Tilausbussi odotti Saksassa ja matkaan päästiin kauppareissun jälkeen.

Bussissa pidettiin suuntaa-antava kysely juhlavuoden 2010 kesämatkajärjestelyistä Välimerelle.

Illalla tutustuttiin Frankun keskustaan.

Lauantaiaamuna pidettiin syyskokous yhdistyksen uusittujen sääntöjen mukaan.

Vuoden 2008 moottoripyöräilijäksi äänivyöryllä valittiin ikäpresidentti HD-Kari.

Pressa palkitsi kaksi ajomestarina toiminutta jäsentä, Kimin ja Azon.

Pressa ja hallitus pysyi entisenä, lukuun ottamatta ansiokkaasti toiminutta sihteeri Ripaa joka oli tehtävästä toivonut vapautusta. Uudeksi sihteeriksi valittiin Guzzi-Kari.

Tilintarkastajiksi valittiin Make ja Juuso, varalle HD-Kari ja Jokke.

Kokouksen jälkeen tutustuimme  Main-jokeen vesibussiristeilyllä.

Iltajuhlassa nautimme kokonaisina paistettuja hanhia Sillanpään marssilaululla höystettynä.

Sunnuntai oli pitkä päivä ja paluumatka ei tuntunut päättyvän milloinkaan.

Joulukuu

Juhlapyhiä odotellessa alettiin hissun kissun käynnistellä kesän 2009 päämatkan järjestelyjä. ”Total Balalaika Show” suuntautuu vanhan maailman viimeiseen linnoitukseen, markkinasosialismin tiellä jatkavan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.

Yhteenveto

Vuosi 2008 jää muistoihin ennätysmäisen monen tapahtumansa ansiosta. Tarjolla oli kaikkea kaikille. Turvallisuutta korostettiin varsin vaativan harrastuksemme vuoksi.

Tapahtumaisäntinä toimineet ajomestarimme selvisivät vaativista tehtävistään hyvin.

Talousasiat menivät erinomaisesti. Tästä kiitos taloudesta vastaavalle Toimitusjohtajallemme sekä tuntemattomana pysyvänä jäsenellemme, joka antoi yhdistyksellemme  huomattavan rahalahjoituksen.

Kiitos kuuluu myös eritoten kaikille tapahtumiin osallistuneille. 

Tuke & Juuzo

KOHTI JUHLAVUOTTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2009

Tammikuu

Vuosi alkoi edellisvuosien tapaan innostuneesti. Rohkeimmat aloittivat ajokauden heti tammikuussa. Edessä olevan kesän päätapahtumaa, Total Balalaika Showta, eli matkaa mystisen Valko-Venäjän eksoottiseen pääkaupunkiin Minskiin alettiin hienosäätää.

Kuumimmat jäsenemme eivät malttaneet odottaa perinteisiä tammi-helmikuun vaihteen MP09-messuja, vaan säntäsivät Tukholmaan jo viikkoa aiemmin järjestetyille På two hjul 09 -messuille. Kuinka ollakaan, taas kerran matkalla sattui ja tapahtui. Menetyksistä tässä yhteydessä mainitaan nyt vain Ruiden kastuneet jalat ja yksi laivalla hajonnut punkka.

Helmikuu

MP09 -messuilla viihdyttiin heti kuun alussa. Illallinen nautittiin ravintola nro 11:ssä, eli Risuhokissa Tullinpuomissa. Kabinetissa tunnelma nousi pilviin ja Viitiksen luomus, kimallekoristeltu T-paidan kuvatus huudettiin sopivaan summaan ja paita luvattiin toimittaa Kärsämäelle pikapuoliin.

Maaliskuu

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Himoksella. Kokous antoi taas kerran täysin yllättäen vastuuvapauden pressalle ja hallitukselle. Kokous valtuutti myös Tuken ja Kenzun perustamaan suunnitteluryhmät juhlavuoden 2010 matkaa varten. Himoksella skimbailtiin ja muutoinkin relattiin, painopiste ehkä jälkimmäisessä aktiviteetissa. Kokousväki pahoitteli laimeaa osallistumista, sillä talviurheilutoiminnallekin on kerhossamme ns. sosiaalinen tilaus.

Huhtikuu

Varapressa Tompan isännöimänä järjestimme enduroleirin Lopella. Tapahtumaa edeltävänä yönä iski Etelä-Suomeen takatalvi, kun lunta satoi mielettömästi. Hieman myöhästyneen aloituksen jälkeen päivä meni hienosti. Vuokrapyörissä oli nastarenkaat, kun taas pelottomuudessaan legendaariset motoristit Eki ja Tuke luottivat kesäkumeihin.

Azon rohkea ajo päättyi parin viikon sairaslomaan Hyksissä, kun Vietnamissa saatu salaperäinen pöpö vei mieheltä voimat. Sankarillisesti Azo toi kuitenkin pyörän maaliin.

Honkien humistessa ja nuotion kipinöidessä kerho muisti 50-vuotta täyttänyttä Makea kerhomme juhlasormuksella

Mahtavan ajopäivän jälkeen päätettiin, että tapahtuma järjestetään ehdottomasti myös 2010.

Toukokuu

Kuun alussa Veikkolassa alettiin kunnostaa edellisenä syksynä hankittua katettua peräkärryä. Kärryyn uusittiin lähes kaikki kuluvat osat. Työn päätteeksi Magutsi maalasi kärryn kerhon väreihin.

Hymyilevän motoristin kevätpäivään osallistuttiin runsaalla joukolla, tälläkin kertaa avecit takatuhdoilla. Kaunis alkukesän lauantai oli monelle kauden aloitusajo. Tarkka ja Nina näyttivät kaikille esimerkkiä osallistumalla tapahtumaan kumpikin omilla pyörillään.

Total Balalaika Showhun valmistuttiin toimittamalla passit ja viisumihakemukset lähimpään Valko-Venäjän lähetystöön Tallinnaan.

Ruosteenpoistokurssi pidettiin Nummelassa Rikun johdolla. Ajoharjoittelun vaativuutta lisäsi lähes koko päivän kestänyt kaatosade. Osallistujamäärä oli hyvä, etenkin keli huomioiden.

Takaisin Karjalaan turnauksen, legendaarisen Petroskoin matkan veteraania Ekiä muistettiin Nummelassa. Kerhomme ainoa oikea moottoripyöräilijä Eki kuittasi siivet #32.

Kesäkuu

Total Balalaika Show starttasi Länsisatamasta torstaina 10.6.

Heti aluksi pientä harmia aiheutti Markulla lainassa ollut V-max, jonka akku hyytyi satamaan. Ongelma ratkesi Tallinnassa, kun paikallisesta All Rightista löytyi uusi patteri. Matkaan lähti myös runsas ensikertalaisosasto, jota silmälläpitäen laivan kuppilassa oli Tuken ja Juuson johdolla pidetty tiukka sananluku ryhmäajamisen nikseistä ja Valko-Venäjällä odottavasta liikennekulttuurista. Pienen treenin jälkeen matka sujuikin hienosti ensimmäiseen yöpymispaikkaan, slaavilaisen viehättävän Liettuan ihmeelliseen Vilnaan. Illalla ehdittiin jopa syödä hätäinen illallinen Vilnan yössä.

Torstai amuna startattiin Vilnasta sitten virein mielin kohti suurta tuntematonta, Minskiä. Rajalla meitä hieman juoksutettiin ”venäläiseen tapaan” luukulta luukulle. Viimeiseltä luukulta saimme ostaa euron maksavat matkavakuutukset. Raja-aseman toiminta oli kuitenkin kokonaisuutena positiivinen yllätys, sillä liki 30 pyörää ja huoltoauto olivat markkinasosialismissa tunnin sisällä rajalle saapumisesta.

Tie Rajalta Minskiin kulki läpi viljavien vainioiden. Tiekin yllätti positiivisesti hyväkuntoisuudellaan. Liikenteessä moottoripyörien kohtelu oli kuitenkin samanlaista kuin varsinaisella Venäjällä – ajamista takarenkaassa kiinni, kiilaamista ja muuta pientä mukavaa.

Hotelli löytyi yllättävän helposti. Johdatus oli matkassa, sillä juuri kun pyöriä parkkeerattiin hotellin pihalle, taivas aukeni hillittömäksi rankkasateeksi.

Lauantaiaamu alkoi opastetulla bussiajelulla. Bussi ja ryhmä odottelivat kohteliaasti kerhon johtoa, sillä pressa ja toimitusjohtaja vetelivät huoneissaan vielä kauneusunia sovittuna tapaamisajankohtana.

Ryhmän tavoittivat vielä ensimmäiseltä etapilta tien päältä Mara ja Azo jotka jostain kumman syystä myöhästyivät lähdöstä. Keli oli loistava ja kaupunki kaunis. Illalla vietettiin perinteistä reissujuhlaa koko porukalla.

Lauantaiaamuna jätettiin ihastuttavalle Minskille jäähyväiset ja startattiin kohti Riikaa. Liettuan puolella huomasimme, että peräkärryllä ei ole nimeä. Äänestyksen voitti ehdotus Svetlana - lieneekö ehdotuksen esikuvana ja siis peräkärryn sylikummina ollut verevä huoltoaseman myyjä. Tuumasta toimeen, pullo samppanjaa myyjä-Svetlanalta ja ristiäiskastajaiset hoidettiin välittömästi huoltiksen pihalla.

Svetlanalle tuli heti myös töitä, sillä Markulla lainassa ollut V-Max ilmoitti jälleen kuolevaisuudestaan. Nyt ei ollut vika akussa, vaan tällä kertaa hajosi bensapumppu. Kovan onnen pyörä nostettiin Svetlanaan ja Markku huoltoautoon. Vettä satoi vaihtelevasti loppumatkan Vilnasta Riikaan.

Riikan hotellissa osallistujia odotti yllätys. Eza ja Juuso olivat menomatkalla jättäneet hotelliin turnauspaidat koko joukolle.

Illalla nautittiin illallinen Riikassa ja sunnuntaina ajettiin vaihtelevassa säässä takaisin kotiin.

Valko-Venäjä oli positiivinen yllätys. Paikka oli siisti ja turvallinen. Ihmiset iloisia ja kuitenkin tunnelma jotenkin erikoinen. Hintataso oli todella edullinen, niinpä maa pääsi kerhon viralliselle suosituslistalle.

Heinäkuu

Kesäretki tehtiin tällä kertaa itäiseen Viroon, Narvaan. Reittivalintamme, eli rannikon suuntaiset pikkutiet, onnistui mainiosti. Custom-miesten Olliksen (Triumph Rocket III) ja Veskun (Suzuki M 1500 Intruder) etukäteen toivomat pehmeät sepelipätkät tuli löydettyä. Miehissä onkin selvästi enduroainesta. Narvassa mitään mainittavaa ei ollut. Majoituspaikkana Meresuu-kylpylä ylitti toivomukset.

Elokuu

Poroja, hikeä ja sääskiä -turnaus vei Maukan, Juuson ja Tuken aluksi Lapin rajoille Suomussalmelle. Siellä sekä poroja että metsäautoteitä löytyi riittävästi, ja kun päivittäisten ajojen varteen sattui karhupuistoa ja Raatteen tietä, oli matka endurosafaroinnin kannalta 10 plus. Yöt vietettiin Hossan vanhalla rajavartioasemalla. Kuusamon rajamaiden metsistä mopot kulkivat Pyhä Unplugged-festareille, siellä mukaan liittyi myös Jäämerellä käväissyt Jomppa. Akustisten soundien vaiettua jatkettiin Maukan mökille Keiteleelle.

Perinteistä Rapurallia ajettiin kuun lopussa läntisen Uudenmaan mutkateistä nauttien. Ilta sujui hyväksi koetun kaavan mukaan: rapuja, snapseja ja luonnollisesti Sillanpään marssilaulua.

Syyskuu

Kauden päätösajo ajettiin Padasjoelle Jorman mökille. Jorma ja Jomppa toivottivat kylmettyneet osallistujat heti perjantai-iltana tervetulleiksi kuuman makkarakeiton kera. Kakkosryhmä saapui paikalle lauantaiaamusta. Perniöstä parta huurteessa saapui myös Azo - oli muuten kunnioitettava suoritus. Päiväohjelmassa oli linja-autokyytiä 60-luvulta. Tunnelmaa nosti matkanvarrelta poimittu lipuntarkastaja Jomppa joka liput tarkastettuaan tarjosi matkustajille tujaukset leikattua konjakkia. Sunnuntaina palattiin kotiin, jokainen oman reittivalinnan mukaan.

Lokakuu

Hallituksessa käytiin vilkasta keskustelua oman huoltoauton hankinnasta. Valtuutus saatiin ja Hampuriin lähetettiin hankintaryhmä Ripe, Kenzu, Magutsi ja Tuke autoa ostamaan. Etukäteen tsekattu entinen Saksan Punaisen Ristin katastrofiauto vastasi ennakkotutkimuksia myös paikan päällä. Siispä auto ostettiin ja tuotiin Suomeen. Heti tuloaamuna Veikkolassa vietettiin auton ristiäisiä. Osallistujien paljous yllätti järjestäjät, mutta tarjoilut piisasivat hyvin. Tapahtumassa suoritettiin myös yleisölennätyksiä Big Mamaksi kastetulla Mersulla.

Marraskuu

Marraskuussa pidettiin sääntömääräinen syyskokous Tallinnassa. Kokouksessa esiteltiin tuleva juhlavuoden matka Kroatiaan. Osallistujat innostuivat matkasta ja ilmoittautumisia tuli runsaasti. Hallituksen esittämä vuoden 2010 budjettikin hyväksyttiin. Hallitusta vahvistettiin Jormalla , joka sai pressan erikoispalkinnon hyvästä päätösajon järjestelyistä. Magutzin pressa palkitsi korvaamattomasta työpanoksesta Svetlanan ja Big Maman kunnostustöissä. Masa palkittiin oikeasta asenteesta Hymypoika-patsaalla. Vuoden moottoripyöräilijäksi äänivyöryllä valittiin Magutsi.

Joulukuu

Loppuvuosi kuluikin Big Maman varustelutalkoissa. Kauppamies Juuson myötävaikutuksella huoltokuormuri sai muun muassa huikeasti lisää valotehoa, kun etupuskurille ilmestyivät Hella Rallye 1000 -sumuvalot ja apupitkät. Ison Mamman audiojärjestelmästä kiitämme Makea ja Annea. Huippuluokan kaijutinsysteemeistä kumarramme Kimille. Kiitos kuuluu myös kaikille jotka projektiin osallistuivat joko työpanoksella tai tavaralahjoituksilla.

Hallitus kokoontui koko vuoden aikana kaikkiaan neljä kertaa.

2009 muistetaan kerhomme tähän astisen historian toiminnallisimpana vuotena. Joka kuussa oli tapahtuma, jopa useampia.

Kerhon kehittyminen tuo myös uusia taloudellisia haasteita. Parina kuluneena vuonna hankittu kalusto tulee moninaistamaan harrastustamme ja vaatimaan lisärahoitusta tulevana vuotena.

Runsas osallistuminen kertoo jäsentemme sitoutumisesta. Uusia harrastajia tuli runsaasti siipiemme huomaan. Tämä taas kertoo konseptimme onnistumisesta.

Tästä on hyvä jatkaa,

Tuke & Juuso  

MC WIDOWMAKERS 10 VUOTTA

JUHLAVUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS

Tammikuu

Kerhon juhlavuosi alkoi poikkeuksellisissa sääoloissa. Lunta oli ja tuli todella runsaasti. Syyskokouksessa ja itse asiassa muutoinkin koko vuoden ajan 12 kuukautta jatkuvasta prätkäkaudestaan uhonnut hangaround Bacu joutui turvautumaan potkukelkkaan ja ahkioon, vaikka kotiosoite on pääkaupungin ydinkeskustassa Manskulla.

Tammikuun 9. päivänä järjestimme Helsingin Senaatintorilla kuvaustapahtuman, jossa tarjottiin glögiä ja pipareita. Olosuhteet olivat erittäin talviset ja pakkasmittaristakohan johtuu, että toimintakertomuksen kirjoittajille on jälkeenpäin kerrottu jäsenillä olleen omatoimisesti tarjolla myös glögin jatkoksi terästettä, joka aiheutti hevosmiesten tietotoimiston uutisraportin mukaan vakavaa lipsumista Veikkolan suunnalla.

Digi-ikuistetuiksi pääsi lukuisa joukko jäseniä ja hangaroundeja, kerhon kalustoon kuuluvat huoltoauto Big Mama sekä peräkärry Svetlana. Prätkäkalustoa sai edustaa Juuzon V-strom, joka fiksusti kuvattiin kaatumisvauriopuoli kuolleessa kulmassa.

Tapahtumassa kerho muisti aikuiseen ikään tulleita Touhoa #23 ja Bisseä # 26 kerhosormuksilla #5 ja #6. Jälleen Sillanpään marssilaulu soi. Kerhossa vire oli korkealla sillä juhlavuoden retkitarjonnasta oli tuleva runsas ja monitahoinen.

Helmikuu

Perinteisiä Helsingin MP-messuja ei järjestetty. Tästä suivaantuneet motoristit suuntasivat heti alkukuusta Lontooseen MSN-prätkämessuille. Guzzi-Karin toimiessa ajomestarina tutustuimme Rock Tourilla Lontooseen omalla pikkubussillamme (no, vuokratulla, myönnetään). Matkasta jäi hauska muisto osallistujillille. Kääntöpuolena todettiin että kaikki maailmantähdet olivat kuolleet huumeisiin tai johonkin epämääräiseen. Plussana todettiin että onneksi olemme motoristeja, emme rocktähtiä. Sitä paitsi mehän juomme vain etanolipitoisia nautintoaineita, jotka eurooppalaisittain lasketaan pääosin elintarvikkeiksi.

Kesän päämatkan European Grand Prix 2010:n järjestelyt kävi kuumina. Suomeen jääneet veljemme osallistuivat Lahden MP-messuille, joista kommentit olivat mairittelevat.

Maaliskuu

Kuun alussa oli tarkoitus järjestää Himoksella Motoristin kuntopäivät, jotka valitettavasti jouduimme peruuttamaan koko tapahtuman osallistujapulan vuoksi.

Kuun lopussa pidimme sääntömääräisen kevätkokouksen, jossa annettiin kaikkien läsnäolijoiden yllätykseksi taloudesta vastuuvapaus Pressa-Tukelle ja hallitukselle. Tapahtumassa käytiin läpi Liikenneturvan teoriakoulutus siitä, mitä moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista voidaan oppia.

Ja voidaanhan niistä. Koulutus herättikin runsaan keskustelun, jonka seurauksena päätettiin järjestää kevään ajokoulutustapahtuma jarrutustekniikka-teemalla. Tilaisuuden päätteeksi kerho muisti syntymäpäivän johdosta ikäpresidentti Karia #25 kerhosormuksella # 7.

Huhtikuu

Huhtikuun 17. päivänä järjestettiin enduroleiri Lopella ajomestari Tompan isännöimänä. Keli oli loistava ja osallistujia runsaasti. Myös kerhon lähipiiristä tuli paljon osallistujia. Pressan mieltä lämmitti eritoten enduroneitsyytensä menettänyt ensikertalainen Eza, joka pisti kierroksia pataan ja menemään kuin vanha konkari.

Vuosikertomuskirjailijoiden harras toive Esalle olisikin pikainen piipahdus enduropyöräkauppaan, jotta maamme maine enduromoottoripyöräilyn maailmanvaltana turvattaisiin. Ezasta saadaan oiva jatkaja mm. Kari Tiaisen ja Juha Salmisen renkaanjäljille. Nehän johtavat toisinaan jopa päin puuta.

Toukokuu

Toukokuun lopussa järjestettiin Nummelassa ajoharjoittelutapahtuma huomioiden kevätkokouksen toivomukset. Sääkin oli sopivan vaihteleva. Ajomestari Ekin opastamana harjoiteltiin jarrutuksia sadekelillä. Järjestetty koulutus sai osanottajilta varauksettomat kiitokset. Hallituksen kokouksessa muistettiin viidenkympin virstapylvään saavuttanutta webmaster Ripeä sormuksella #8.

Kesäkuu

Kesäkuussa prätkäkerhomme jäsenten vilkkain toimeliaisuus keskittyi heinäkuun juhlamatkan valmisteluihin. Esimerkiksi Juuzo riisui yhtenä viikonloppuna lisävarusteet Fennian himoitsemasta Suizastaan ja ruuvaili ne seuraavana viikonloppuna uuteen oranssiin matkakaveriinsa. Netistä tilattiin Saksan ja Kyproksen kautta edullisia renkaita useammallekin kerholaiselle, jotta usean tuhannen kilometrin taival sujuisi ilman huolia.

Här kommer Borgå -tapahtuma muuttui Vilkommen Trovshovda –tapahtumaan, jonka järjesti vireä Perniön alaosasto.

Heinäkuu

Heinäkuun kolmantena päivänä sitten vihdoin koitti se aamu, jota oli odotettu jo vuosia.

EUROPEAN GRAND PRIX 2010

Helsingin Länsisataman lauantainen aamu ei olisi oikeastaan voinut kauniimpi ollakaan, kun 3.7.2010 starttasi kauan suunniteltu 10-vuotis juhlavuoden päätapahtuma. Aamuseitsemän ei ajankohtana ole kaikkien mieleen, mutta nyt hymyt olivat kaikkien huulilla ja vireys katossa.

Matkasta oli puhuttu ja sitä oli suunniteltu kauan. Lainapyörällä matkaan lähtenyt Ollis oli tosin jo ennen satamaan pääsyään pelastettu bensapiipusta ykköstieltä. Silti tunnelma oli satamassa korkealla. Eniten järjestäjää jännitti Tinniksen osuus, sillä tällä oli edessään yksinäinen ajomatka Euroopan läpi 75-heppaisella huoltoautovanhuksella. Pelin kestävyyttä ei epäilty, vaan sitä, miten Tinniksen hermo kestää verkkaisen automme kulun. Kaikki meni kuitenkin hienosti ja illalla saavuttiin Via Balticaa pitkin Liettuan Kaunasiin.

Liettuan pölyt karistettiin seuraavana aamuna, kun porukka siirtyi Puolan puolelle. Ensimmäinen yö vietettiin Lublinin kauniissa kaupungissa jossa kerhon siipien syleilyyn kutsuttiin uudet jäsenet Tinnis #33 ja Borgå #34. Toinen yö vietettiin vielä kauniimmassa Krakovassa, jossa osa porukasta pääsi maistelemaan myös kaupungin mukaan nimettyjä maukkaita makkaroita.

Puolasta karavaani jatkoi kulkuaan Slovakian komean Tatra-vuoriston yli kohti etelää ja illaksi saavuttiin veljeskansamme Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin. Tuon maanantaisen etapin aikana vuoristossa sattui muuten koko reissun ainoa vesisade, jonka senkin osa ryhmästä pystyi välttämään.

Budapestista reissu jatkui yhä etelämmäs ja päivällä päästiinkin sitten ylittämään ensi kertaa sellaista valtioiden rajaa, jolla piti näyttää passit. Kroatia kun ei toistaiseksi ole Euroopan unionin jäsen eikä myöskään kuulu vapaan kulkemisen ns. Schengen-vyöhykkeeseen.

Rajamuodollisuudet sujuivat osalta porukkaa varsin helposti, mutta huoltoautoon matkaeväiksi kuormatut merkillepantavat litramäärät alkoholijuomia aiheuttivat hieman ylimääräistä ohjelmaa Tinnikselle ja osalle ryhmää. Loppu hyvin, kaikki hyvin, yli päästiin ja illaksi ehdittiin Kroatian kauniiseen pääkaupunkiin Zagrebiin.

Tässä vaiheessa on muuten syytä kirjata vuosikertomukseenkin erillinen kohta tästä uudesta uljaasta yhteisestä Euroopastamme. Matka paljasti jopa koomisella tavalla, että Eurooppa on nykyään täynnä komeita, mutta hylättyjä raja-asemia. Niistä voisi vaikkapa Merisalon Artsin vaalirahoittajana tunnettu Nova Kiinteistökehitys ideoida varsin tuottoisia Ideaparkkeja tms ostoshelvettejä, mutta kaikeksi onneksihan Nova on jo kuopattu konkurssimenettelyn syövereihin.

Zagreb vaikutti täysin tavalliselta pienen ja rauhallisen maan pääkaupungilta, eikä missään enää näkynyt sitä, että oli kulunut vasta 15 vuotta Kroatian sodan loppumisesta ja viimeisistä serbien rakettihyökkäyksistä kaupunkiin.

Kun seuraavana päivänä lähdimme viimeiselle etapille matkamme pääkohteeseen, Kroatian talviurheilukeskuksenakin (!) tunnettuun Splitiin, alkoi maaseutu- ja vuoristoreitit valinneille kyllä näkyä, että sodasta ei kuitenkaan ole vielä kulunut kovin kauan. Esimerkiksi luodin- ja kranaatinsirpaleiden jälkiä oli nähtävillä yhä yleisesti, joissakin kylissä pääosa taloista kärsi edelleen sotavaurioista.

Toinen merkillepantava seikka oli rakentamisen valtava määrä. Euroopan jälleenrakennuspankin avustuksella on Kroatian maaseudulle hankittu aimo määrä samanlaisia tiiliä, ja sodan jälkeen rakennettu talokanta onkin ulkonaisesti melko yhtenäistä – jotakin meikäläisten rintamamiestalojen kaltaista rakennuskulttuuria kroatialaiseen malliin.

Aina silloin tällöin kerhon täysjäsenyyteen vihitty Bårgo kertoi myös hurjia juttuja 90-luvulla TV-uutisten kuvaajana Kroatian ja Bosnian vuoristoseuduille tekemiltään työmatkoilta. Meno Balkanilla oli vähintään yhtä raakaa kuin millaisena media sodan siviiliuhreineen ja väestöön kohdistuneine raakuuksineen kertoikin. Ja oli siellä Bårgollakin ollut ilmeisen hengenvaarallisia tilanteita.

Splitiin saavuimme torstai-iltana 8.7. ja Tompan jo vuosia sitten katsastama vesiurheiluhotelli mainiolla sijainnilla saikin toimia rymyryhmän pääasiallisena majoitusfasiliteettina tuosta illasta tiistaihin asti.

Osa porukasta majoittui ihan omilla järjestelyillään, sillä perjantaiaamuna 9.7. Pulu-ykkönen toi Splitin lentokentälle koneellisen leskentekijöiden parempia puoliskoja. Järjestely oli kerhon matkahistoriaa tarkastellen ainutkertainen, mutta niin oli tietysti koko juhlamatkakin. Idea oli joka tapauksessa erinomainen ja moni viettikin kultansa kanssa antoisia rantalomapäiviä historiallisen helleaallon ja turkoosinsinisen Adrianmeren helliessä Pohjolan vaaleita viikinkejä daameineen.

Retkiohjelma paikan päällä Splitissä oli melko tyhjä. Lauantai-iltana vietettiin kuitenkin kerhon virallinen 10-vuotisjuhla mainion keskustaravintolan avustuksella. Paikalla oli viitisenkymmentä henkeä ja huhun mukaan ravintola joutui hankkimaan paikallisesta Ikeasta äkkiä lisää laseja ja lautasia janoisen ja nälkäisen mp-väen palvelemiseksi.

Maanantaina ajokuntoiset lähtivät pikkuiselle päiväretkelle 30 kilometriä Splitistä pohjoiseen sijaitsevaan Trogiriin. Osa retkeili myös mm. Bosnian puolella vuoristossa ja ainakin yksi prätkäkunta kävi myös etelämpänä Dalmatian rannikolla Dubrovnikin suunnalla.

Tiistaiaamuna 13.7. oli sitten haikeiden jäähyväisten hetki, kun prätkäjätkät lähtivät suunnistamaan takaisin Pohjolaa kohti. Illaksi saavuttiinkin sitten takaisin EU-alueelle, Slovenian kauniiseen pääkaupunkiin Ljubljanaan.

Tässä vaiheessa lienee aiheellista nostaa hattua Guzzi-Karin ja Ezan muodostamalle dynaamiselle voimakaksikolle, jotka jakavat kaiken, siis aivan kaiken. GK nimittäin ajoi Ezan Hondan Suomesta Splitiin, jonne Eza puolestaan tuli perheensä kanssa lentäen. Splitissä herrat sitten tekivät vaihtokaupat, eli Eza vaihtoi perheensä Hondaan ja GK lähti tyynesti Ezan vaimon ja lasten kanssa lentämällä takaisin Helsinkiin. Tarina ei kerro, oliko kyseessä ns. rakkauslomajärjestely vai pysyvämpikin perhesuhdemuutos.

Keskiviikkona matka jatkui edelleen pohjoiseen. Keskiviikko 14.7. oli monen mielestä ajopäivistä kaikkein hienoin, sillä upean ilman siivittämänä widowmakerit ylittivät Alpit äärimmäisen makeita Aatun aikanaan rakennuttamia alppiteitä myöten. Moni käväisi myös tutustumassa Hitlerin huvilaan Kotkanpesään, mutta ihan kaikki ryhmät eivät sinne valitettavasti ehtineet. Pari motoristia päätti ajella Alpit huoltoauton perässä ja Azon pörinäputkisen customin jarruille loppumatkan jyrkät alamäet alkoivat olla liikaa, mutta taukoja pitämällä jarrunesteidenkin kiehuminen hellitti. Illaksi päästiin mm. Mozartista tunnettuun oopperakaupunki Salzburgiin.

Torstaiaamuna käytiin tutustumassa sporttimoottoripyöriä valmistavan KTM:n tehtaisiin ja hämmennystä herätti ennen muuta kalliin itävaltalaisen käsityön määrä, kun vanteidenkin pinnat pujoteltiin paikalleen eurooppalaisella työvoimalla ja palkkatasolla. Juuzolta riittikin useampia happamia kommentteja liittyen monttupyöränä mainetta keränneen itävaltalaismerkin hinta/laatu –suhteeseen. Myöhemmin samana iltana Tuken Kotariin ilmiintyneet bensaongelmat saivatkin tietäväisen hymyn nousemaan Juuzon huulille.

Kotarilta matka jatkui illaksi Tsekin pääkaupunkiin Prahaan, jossa paikallisen bierstuben tarjoama mixed grill pisti ainakin osalla porukasta pakin sekaisin koko loppureissun ajaksi.

Perjantaiaamuna suunnattiin sitten yhdistyneen Saksan pääkaupungiksi jälleen tulleeseen Berliiniin, joka joukolle olikin hyvin tuttu jo muutama vuosi sitten Kurfurstendammilla pidetystä syyskokouksesta.

Lauantaina oli jo ajamisessa haikeuden tuntua, sillä iltapäivällä päästiin Rostockiin Itämeren rantaan. Kun prätkiä pakattiin laivaan, oli mittareihin kertynyt useammallakin reissulaisella runsaasti yli 4000 kilometrin taival.

Maanantaiaamuun 19.7. Vuosaaren uuteen satamaan päättyneestä laivamatkasta voi ehkä raportoida sen verran, että hangaroundeihin kuuluva Börje osoitti hämmästyttäviä ex-tempore-laulunsanoittajan kykyjä, samoin matkalaisille paljastui Ezan salattu menneisyys kitaraduo Ruoto Kurkussa –yhtyeen musiikillisena johtohahmona.

Erityismaininnan ansaitsee se fakta, että yhteensä runsaalla 20 moottoripyörällä ajettiin reissulla noin 100.000 kilometriä ilman yhtään onnettomuutta. Jaken virtuoosimaista paikallaankaatoa Splitin hotellin pihalla ei lasketa, sen sijaan maininnan arvoista on tässäkin vuosikertomuksessa muistuttaa mieleen, että Jake jos kuka pystyy hankkimaan moottoripyöränakun ihan missä tahansa paikassa, jos virta sattuu loppumaan.

Jotenkin uskomattomalta nyt vallitsevaa lumikaaosta katsellessa tuntuu muistikuva siitä, millaista oli ajaa Unkarin pustalla, kun lämpömittari näytti 37 astetta varjossa, eikä siis ajoviima viilentänyt oloa lainkaan. Erilaiset ajohanskojen ilmastointiratkaisut, joille vielä keväällä oli naureskeltu, osoittivat kyllä toimivuutensa. Joskin joinakin päivinä oli pakko valita kahden riskin välillä: käyttääkö ajotakkia ja ottaa lämpöhalvauksen riski vaiko ajaa T-paitasillaan kaatumista peläten. Molemmilla ratkaisuilla oli kannattajia.

Elokuu

Perinteinen Kesäretki Baltiaan, joka oli tarkoitettu niille, jotka päämatkalle eivät kiireiltänsä ehtineet jouduttiin peruuttamaan. Peruutuksen syy oli järjestäjien hyytyminen päämatkan johdosta.

Perinteinen Rapuralli taas järjestettiin hieman konseptia hioen. Järjestelyryhmä saapui Tammisaareen jo perjantai iltana. Pääryhmä tuli perille lauantaina hyvissä ajoin. Tapahtuma eteni hyväksi koetun konseptin mukaan, saunomista, hyvää ruokaa, rapuja, snapseja ja muutama perinteinen Sillanpään marssilaulu.

Syyskuu

Jo alkuvuodesta totesimme, että tuleva itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto tulee syömään kerhon kassan lähes nollille.

Jaken idea sponsorituesta, joka hän esitti 2008 palatessamme Gotlannissa sai kuitenkin tuulta alleen. Ekin idea 10-vuotisjuhlakirjasta päätettiin myös toteuttaa. Guzzi-Karin ehdotus liittää kuvakirjaan ”vanhat kuvat” päätettiin toteuttaa. Kuvia pyydettiin jäseniltä ja niitä saatiinkin kiitettävästi.

Työmetodi oli ennestään tuttu: Ripe toteutti ja Tuke saivarteli. Ripen mökillä vietetyn brainstorm-viikonlopun jälkeen kirja eteni ja Tuke sai lempinimen Viiivoitinmies.

Päätösajoonkin järjestäjien virta loppui ja se peruutettiin, viimeisenä niittinä heikkoa keliä luvannut sääennuste, joka ei tietenkään pitänyt edes paikkaansa.

Lokakuu

Syksy tuli päälle ryminällä, kun vuosi kääntyi lokakuulle. Tapahtumia ei järjestetty lainkaan, sillä kerholaisilla riitti työkiirettä sekä ohjelmaa pyöriensä talvivarastoinnissa. Hallitus kokoontui Jormalla Olarissa. Tilaisuudessa kerhosormuksen #9 kuittasi perustajajäsen Ruide.

Marraskuu

Syyskokous pidettiin Tallinnassa 25 osallistujan voimin. Ehkä vuoden ja kokouksen kuumimmaksi aiheeksi muodostui Tuken ilmoitus jäädä eläkkeelle Pressan virasta.

Tässä tarkoituksena oli uudistaa kerhon toimintaa. Ehdotusta uudesta Pressasta ei kuitenkaan syntynyt, vaikka kevätkokouksessa nimitettiin oikein selvitysmiehet ehdokkaita etsimään.

Ratkaisuksi asiaan sorvattiin kokouksessa uusi toimintamalli, joka jakaa töitä useammalle jäsenelle.

Kirjahanke sai hyvän vastaanoton ja tulevan vuoden talousarvio hyväksyttiin. Toimintaa johtaa 2011 pressa Tuke, varapressana Tomppa, Toimitusjohtajana Kenzu, Webmasterna Ripe, Sihteerinä Guzzi-Kari, kalustovastaavana Jorma, ja uutena jäsenenä HD-Kari, joka tuli reserviin siirtyneen Kimin tilalle.

Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Bacu #35 ja Jorma #36

Pressan erikoispalkinnon saivat Tinnis, Ollis, Viitis ja Jocke. Vuoden moottoripyöräilijäksi kokousedustajat äänestivät äänivyöryllä Kroatiassa kunnostautuneen huoltomies Tinniksen. Kerho muisti iltatilaisuudessa Ekiä kerhosormuksella # 10.

Joulukuu

Itsenäisen Suomen 93-vuotispäivänä 6.12 järjestettiin Suomenlinnan Pirunkirkossa Presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, jolla samalla juhlistettiin kerhon 10-vuotista taivalta. Runsas sadan hengen kutsuvierasjuhla sujui arvokkaasti. Järjestelyt ja tarjoilut riittivät mainiosti. Bändi toimi ja vieraat viihtyivät. Kaikille jäi tapahtumasta hauskat muistot, joista voimme nauttia jälkikäteen kerhon ww-sivuille talletetuista kuvista.

Yhteenveto

2010 oli tapahtumia paljon, ehkä jopa liikaakin. Järjestelyt olivat varsin massiivisia ja vetivät talkootyönä toteutetut tapahtumien järjestäjät äärirajoille. Järjestäjille runsaat osallistumiset ja positiiviset palautteet olivat tietysti se kaikkein paras palkinto.

Talouden osalta vuosi oli varsin ”haasteellinen”, kuten nykymediassa niin hauskasti tavataan asia ilmaista.

Budjetoidun mukaisesti kulutimme vuosia kertyneet säästöt. Taloutta myös rasittivat edellisvuosina hankitun kaluston kustannukset, mutta matkoillemme osallistuneiden kommentit yhdellä suulla voidaan yhdistää seuraavaan virkkeeseen: Big Mama on kaikkien huoltoautojen äiti, ja se on hellyydellä ja käsityönä räätälöity kerhomme käyttöön.

Suuri kiitos kuuluu varauksetta yhteistyökumppaneillemme, jotka kirjaprojektiamme tukemalla ovat osallistuneet myös nyt aluillaan olevan 11. toimintavuotemme varmistamiseen.

Pressaa aina huolestuttaa kerhomme tulevaisuus, joka jälleen näyttää hyvältä. Kalustoa päivitettiin jäsentemme toimesta runsaasti: Juuso vaihtoi V-Stormin vastaavaan Kawaan. Ajaa Nilkat Paljaana Isomasa vaihtoi VT 750.sen uuteen Pannariin. Varapressa Tomppa heräsi ruususen unesta ja lisäsi kalustoon 250 crossi Kawan. Ollis todisti pitävänsä vanhoista rouvista. Rocket myytiin ja Olliksen tallista löytyy nykyjään museo Bemari. Rakkautta ensisilmäyksellä Jorma löysi uuden partnerin Yamaha Centeristä. Rouva on uusi XT 1200. Iloinen perhetapahtuma koettiin myös Tullinpuomissa, kun alpeilla paukutellut Bacu toi kotiin lahdesta -09 HD Ultra Gliden.

Upea juhlavuosi, upeat tyypit.

Tuke ja Juuso