2015

UUTEEN NOUSUUN

TAMMIKUU

Kerhon 15-juhlavuosi alkoi vauhdikkaasti tulevien tapahtumien suunnittelun merkeissä.

HELMIKUU

Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Töbössä. Kokouksessa kerrottiin tulevan kesän suurhankkeesta ALPS 2015 matkasta, joka suuntautuu Gardajärvelle Italiaan.

Pressa esitteli 2014 tilinpäätöksen, jonka toiminnantarkastajat Juuso ja Make olivat asiantuntemuksellaan hyväksyneet. Tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin asianosaisille.

Armoton Azo reilunpelin palkinto annettiin valintalautakunnan yksimielisellä päätöksellä aina hymyilevälle Pikku-Masalle.

Kokouksen jälkeen tutustuimme MP15 messuihin ja Helsingin iltaelämään.

HUHTIKUU

Pitkä projekti, huoltoautomme katsastus museoauto rekisteriin saatiin hoidettua.

KESÄ / HEINÄKUU

Kuukausiajo suuntautui ajomestari Harrin opastamana Hvitreskiin Kirkkonummelle. Siellä esiteltiin viimeiset ALPS 2015-tapahtuman monimuotoiset matkajärjestelyt. Tarjolla oli kesäklassikkona tunnettu voisilmäpulla ja kahvi.

Ensimmäiset Gardalle rekkakuljetuksella lähtevät pyörät pakattiin Vantaalla Niinivirran terminaalissa kuljetus- telineisiin. 27.6 lauantaina Ride & Go ryhmä Maukka, Jake, Böge, Kalle, Jokke, Azo, Tarkka ja Tuke starttasivat Länsisatamasta itäreittiä ajaen kohti Gardaa. Matka Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Unkarin, Romanian, Serbian, Bosnia-Hertzagovian, Kroatian ja Slovenian kautta Italiaan meni hyvin. Metelikriminaalit Azo ja Jokke tosin kuittasivat sakot pakoputkien johdosta Italiassa.

Herrat Iso-Masa, Artsi, Tomppa, Harri ja Clasu puolisoineen lensivät Milanoon ja kuittasivat prätkänsä Niivirralta.

Korppi ja Nea tulivat itämeren yli Finnlinesillä ja roilottivat euroopan läpi Guzzilla.

Kesis, Make, Kimi ja Marjo tulivat lentämällä ja kuittasivat vuokrapyörät Italiasta.

Jorman ja Jompan pyörät olivat talvisäilytyksessä Sveitsissä ja Erjan liityyä retkikuntaan siirryttiin Gardalle.

Riva del Gardalla oli järjestetty jokaiselle jotakin ohjelmaa joka päiväksi. Alppi ajopäiviä, Gardanristeilyitä yms.

Perinteinen juhlaillallinen pidettiin keskiviikkona 8.7 ravintola Appartamenti Leon d`Orossa 28 juhlijan voimin.

Kotimatkalle sitten lähdettiin omia rettejä, kukin oman kesäloman ehdoilla. Viimeisenä Suomessa kisan voitti Arts i ja Suski.

Kiitokset kaikille osallistujille hauskasta retkiseurasta sekä kiitokset järjestäjille erinomaisista järjestelyistä.

ELOKUU

Kuukausiajon piti suuntautua Sammattiin, mutta sadepilvet keskeyttivät tapahtuman. Harmi.

SYYSKUU

Rapuralli järjestettiin Clasun landella Dragsfjädissä. Ohjelmassa oli golffia ruutupöksymiehille ja tosimiehille prätkä ajelua. Kelit suosi kumpaakin harrastusta. Kuten aina ennenkin ohjelmassa oli saunomista ja rapuja. Muutama ryyppylaulu töräytettin ja illan kruunasi Sillanpään marssilaulu.

MARRASKUU

Syyskokousta pidettiin juuri remonttiin menevällä Olympia-stadionilla. 2016 toiminta suunnitelmat hyväksyttiin budjetin myötä. Hallituksesta jatkaa pj. Tuke, varapj. Tomppa ja jäseninä Guzzi-Kari, Jorma, Baku sekä Korppi. Tulevaksi kesämatkaksi äänestettiin Baltiaturnaus Paluu Menneisyyteen. Vuoden moottoripyöräilijäksi valittiin äänestyksen perusteella Guzzi-Kari. Pressa muisti Rapuralli isäntänä kunnostautunutta Clasua ja Gardan matkan itä reittiä kordinoija toiminutta Maukkaa. Aikuisen iän saavuttaneita Veskua , Jokkea ja HD-Hannua muistettiin asiaan kuuluvalla tavalla. Illallinen nautittiin kolmessa Kruunussa ja jatkot oli siellä-täällä.

YHTEENVETO

Todella sateinen kesä oli hallaa tapahtumillemme. Tosin euroopassa aurinko paistoi. Korppi uudisti kalustoaan uudella Moto-Guzzi Californialla ja Baku uudella H-Dllä. Yamaha TDM-mallistoon rakastunut Jake hankki kalustoonsa luontoystävällisen TDM.män. Ykköshuoltomiehemme Tinnis näki valon ja hankki todellisen helmen BMW K 1200 RS.sän.Myös enduro puolella oli uutta höpinää. Tomppa lisäsi kalustoa KX 250.sellä ja Harri hankki uutta pirteyttä vaihtamalla Kotarin uuteen piikki Husseen. Kimi jatkaa herrasmieskruisailua metsissä upealla BMW X 450.sellä.Talous hoidettiin tiukalla kulukuurilla nollatulokseen. Totuus, että jäsenistöllemme tulee lisää ikää on huomioitu tulevan vuoden tapahtumissa.

Näillä eväillä kohti 16.sta toimintavuotta, Tuke

2014

VAILLA VERTAANSA

TAMMIKUU

Vuosi alkoi tulevien tapahtumien suunnittelun merkeissä. Tilinpäätös ja tarkastus hoidettiin järjestykseen jälleen ennätysajassa.

HELMIKUU

Heti helmikuun alussa toiminta polkastiin käyntiin isänmaallisissa merkeissä. Kevätkokous pidettiin vartiovene 55.dellä, joka oli talvisäilössä Halkolaiturilla. Kokouksen alustajina toimi kommodori Aki joka kertoi vartioveneen historiasta ja Prätkämies kirjan kirjoittanut Joona Vuorenpää. Tilinpäätös-asiat käytiin läpi. Kaikki asianomaiset saivat vastuuvapauden tilintarkastajien suosituksen mukaisesti. Azon nimeämä palkintolautakunta kokoontui Armoton-Azo reilun pelin palkinnon tiimoilta. Kunniakkaan palkinnon kuittasi Kesis. MP14-messuilla nautittiin tarjotuista kierroksista. Erästä nimeltä mainitsematonta osallistujaa siteerataksani: seuraavalla viikolla oli vuosituhannen kauhein kankkunen. No joo, elämä jatkuu.

HUHTIKUU

Säätiloiltaan varsin omituisen kevään huippu koettiin Vaakkolassa, Sipoo Enduron merkeissä. Jorma ja Harri toteuttivat hauskan kokoperheen endurotapahtuman. Keli tosin yllätti osalistujat. Viisi cm pehmeää ja alla jää. Oli liukasta, savista, märkää. Siis ihanne olosuhteet endurotapahtumalle. Kiitos järjestäjille.

TOUKOKUU

Ruosteenpoistokurssi peruutettiin osallistujapulan johdosta.

KESÄKUU

Amsterdam, kesän päämatka startattiin Veikkolan kioskilta. Turkuun roiskaistiin heittämällä. Laivalla kevyt iltapala ja ajoissa nukkumaan. Aamulla porukat olivat tosi vireessä. Aamupala nautittiin Tukholman ulkopuolella Mäkkärissä. Startattiin ryhmissä kohti Malmöötä. Ennen starttia sovittin tapaaminen prätkämuseossa, jossain. Tiukan ajon jälkeen Tuken ryhmä päätyi Vaxjön katsastusaseman pihaan. Toinen ryhmä nautti kulinaristsia nautintoja eri puolella Kalmaria. Loppupäivä nautittiin heleistä kesäsateista. Laiva Travemyndeen meni mukavasti. Turnauspaidat jaettiin laivalla. Travemyndessä kaikki meni kuin Hollywoodissa. Koko porukka ajoi peltipoliisitutkahässäkkään ja salamavalot välkkyivät. Matka Amsterdamiin sujui mukavasti rannikkoa kierrellen.Hotellimme oli metron vieressä. Pieni kaaos saatiin aikaan metrolippujen leimauksila.Illalla käyttiin syömässä argentiinalaisessa. Seuraava päivä tutustuttiin Amsterdamiin julkisilla, jokilaivoilla ja kävellen. Sunnuntaina porukat lähtivät eri kokoonpanoissa eri puolelle eurooppaa. Amsterdam koettiin hauskana lomakohteena. Kiva reissu jälleen.

HEINÄKUU

Ahvenanmaalle tehty omatoimimatka Harrin järjestämänä meni hienosti. Tätä palautetta saatiin osallistujilta. Kuukausiajo suuntautui Porkkalaan Guzzi-Karin vetämänä.

ELOKUU

Perinteinen Rapu-Ralli uudistui ja muutti nimensä Fabu-Ralliksi. Kohteena oli Kuressaari. Ravintola Lokalissa illastimme ja nautimme muutaman snapsin. Seuraavana iltapäivänä oli päiväretki ojasta aliikkoon. Tätä ihmettelevät voivat tilata Viitikseltä yksityismatkan opastettuna ja joutua ojasta allikkoon.

SYYSKUU

Kuukausi-ajo suuntautui Kaivariin.

LOKAKUU

Ilta meinasi loppua ja ilmakin alkoi viilenemään. Ajettiin Bembölestä Lahnuksen Shellille.

MARRASKUU

Syyskokous pidettiin Helsingissä Ravintola Cantina Westissä. Budjetti 2015 hyväksyttiin. Luottamustoimissa jatkaa samat herrat kuin aiemmin , tosin Ripe muuttui Korpiksi. Vuoden moottoripyöräilijäksi valittiin ylivoimaisella äänisaaliilla Kesis. Pressa muisti myös erikoispalkinnoilllaan Artsia ja Bögeä. Mara kuittasi siivet #45.Tulevan kesän päämatka ALPS 2015 esiteltiin ja vaihtoehtoja oli runsaasti.

YHTEENVETO

Touko – lokakuussa ajettiin kuukausia ajoja eri puolelle uuttamaata. Vetäjiä oli runsaasti. Kuukausiajoista on tullut odotettuja tapahtumia, joihin oli runsas osanotto.
Jälkeenpäin muisteltuna 2014 ehkä tuntui välivuodelta, mutta tapahtumia oli paljon. Osallistujia oli runsaasti. . Pyöriä hankittiin edellisvuosien tapaan. Touho siirtyi jälleen custom kantaan Suzuki Intruder hankinnalla. Baku ja HD-Kari vaihtoivat Harrikoitaan. Huhun mukaan Bacu joutui maksamaan tuhansia euroja välirahaa saadakseen ihailemansa metskupunaisen Harrikan. Rakkautta ei pitkään riittänyt sillä Bacu tilasi uuden HD.n. Kimin avioliitto taas hieman rakoili, sillä hankintana oli BMW X450. Kerho onnittelee kaikkia hankinnoista. Talous hoidettiin pienellä plussalla. Mitä suunnitellaan vuodelle 2015/2016 on kaikkien harteilla. Hyvät ideat ovat tervetulleempia kuin lottovoitot.

Keulat kohti kesää.

Tuke

2013

YHÄ ROKKAA

TAMMIKUU

Vuosi alkoi tulevien tapahtumien suunnittelun merkeissä. PK-seutu sai lumivaipan ja pakkasta oli keskimäärin -5,5c..

HELMIKUU

Toimintavuoden perinteinen starttaus aloitettiin HD-Karin isännöimänä Töbössä. Tarjolla oli Touhon järjestämä peurakeitto. Tilinpäätös-asiat käytiin läpi. Kaikki asianomaiset saivat vastuuvapauden tilintarkastajien suosituksen mukaisesti. Rikun toimiessa luennoitsijana kävimme läpi 2012 moottoripyörä onnettomuudet, ikävistä asioita viisastuaksemme. Azon nimeämä palkintolautakunta kokoontui Armoton-Azo reilun pelin palkinnon tiimoilta, mutta turhaan. Moni jäsen oli aiemmin ottanut yhteyttä palkinnon saajasta Pressaan. Presidentin veto-oikeudella palkintolautakunnan päätös kumottiin. Yllätyskäänteen oli aiheuttanut Azon toiminta. Jo toisena perättäisenä vuonna hän oli jättänyt palkinnon lähes heitteille viemättä sitä kotiinsa paraatipaikalle. Rangaistuksena moisesta palkinto määrättiin takaisin Azolle. MP13-messuilla nautittiin tarjotuista kierroksista, sillä kaupoilla kävi Viitis, Artsi ja Clasu. Sisäcrossia käytiin katsomassa VIP-vieraina. Jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Jatkot oli Rymyssä.

TOUKOKUU

Toukokuu aloitettiin Enduroleirillä Lopella. Ruosteenpoistokurssi pidettiin Perniön vanhan kunnantalon parkkiksella. Teemana oli vanhat pyörät. Edustettuina oli Harrin ja Tompan Jawat, Tinniksen Tuutti ja kerhon Pemppu Iida. Koulutus koettiin hyväksi. Retki tehtiin paikalliseen kotiautomuseoon, josta löytyi muutama prätkäkin. Jatkot pidettiin Kirjakkalan Ruukkikylässä, jota suositellaan varauksetta. Muistoksi kirjattakoon ennenaikaisesti poistunut huoltoauto joka vei mennessään saunaoluet ja Tompan prätkän virta-avaimen. Kuukausiajo suuntautui Korpin isännöimänä Porvooseen.

KESÄKUU

Harri isännöi kuukausiajoa, jossa kierreltiin Länsi-Uudellamaalla. Iltakahvit tarjoiltiin Lohjan Varikolla. Volga, kesän päämatka startattiin Sipoon Nesteeltä. Porukat olivat heti vireessä runsaan aamupalan jälkeen, joka nautittiin Nesteellä. Vaalimaalla alkoi omanlaisensa rajaylitys asiakirjaralli. Tästäkin selvittiin. Viipuri ohitettiin ja lähdettiin kohti Pietaria rantatietä pitkin. Lounas nautittiin Terijoella kauniissa rantamaisemissa. Hotelli yöpyminen oli järjestetty hotelli Moskovaan. Pyörät oli parkissa hotellin edessä, vartioidulla paikalla. Aamulla oli lyhyt käskynjako ja suunnistimme kohti Veliki-Novgorodia. Pietarin ohitusteillä liikenne ja liittymät olivat melko monitahoisia, mutta niistäkin selvittiin. Matka oli aika tylsä. Suoraa tietä, pari mutkaa ja- ylämäkeä. Hotelli löytyi aika helposti. Suihku, pari bisseä ja katselemaan kaupunkia. Seuraavana päivänä jakaannuimme pariksi ryhmäksi. Osa lähti kävellen kaupungille, toinen ryhmä huoltoautolla maaseutu kierrokselle. Jäljempi kierros oli hieno. Kutsuimme itsemme häiden jatkoille kirkon parkkipaikalle. Häävieraat ilostuivat vierailustamme ja limon takaluukusta tarjoiltiin kotitekoista kaalipiirakkaa ja tietysti parit vodka snapsit. Perinteinen juhlaillallinen vietettiin jokilaivalla Volgan alkulähteellä. Aamulla meitä kohtasi pieni vastoinkäyminen. Kesiksen pyörän takarengas oli tyhjentynyt Syy, kipsilevy ruuvi takarenkaassa. Huoltoautosta löytyi lääkkeet ja matka jatkui. Pienen ajatusvirheen johdosta letka hajosi. Peräpään saadessa vainun kuitenkin asia oli hoidossa. Sitten päästiin nauttimaan tiestä joka oli täynnä kraatereita ja ajettiin n. 40 km noin 15 km/h kuoppia väistellen. Loppumatka meni hyvin rajalle. Jonojen ohi, mammalle tietä tehden ja edessä oli perinteinen neuvostovenäläinen tullitarkastus. Papereita veivattiin. Tyhjät pahvilaatikot olivat tosi kiinnostavia huoltoauton takakontissa. Saapuminen Viroon oli hieno. Rajamiehet vinkkasivat meidät jonojen ohi, keräsivät passit ja kutsuivat meidät tervetulleiksi viroon etunimillä. Narvassa oli jokin kirkkotapahtuma. Kadut oli täynnä kansaa. Me ajelimme kunniakujassa kohti Narva-Joesuuta jossa yövyimme. Oli hieno mennä hotellin buffaan, jossa tomaatit oli punaisia ja kurkut vihreitä. Illalla relattiin ja valmistauduttiin viimeiseen matkapäivään. Aamulla startti kohti Tallinnaa.Kaikki meni hyvin, lukuun ottamatta huoltoasemaseikkailuja. Tuken Maxista meinasi loppua bensa ja jouduttiin seikkailemaan konetiellä. Toisessa tankkauksessa episodin aiheutti psyykepotilas joka kaatoi Kesiksen pyörän ja pidätettiin poliisin toimesta. Kotimatka meni hyvin. Hieman haastavaa on Venäjän matkailu.

HEINÄKUU

Ahvenanmaalle tehty omatoimimatka Harrin järjestämänä meni hienosti. Tätä palautetta saatiin osallistujilta. Kuukausiajo suuntautui Porkkalaan Guzzi-Karin vetämänä.

ELOKUU

Kuukausiajo suuntautui Raimo Stenvallin automuseoon Tuusulaan. Loistava isäntäpari loisti läsnäolollaan ja tarinoillaan. Hieno kohde. Rapuralli suuntautui Kirjakkalan Ruukkikylään. Aikakirjoihin merkittäköön Azon uintireissu Kirjakkalan putousten sivuhaarassa ja krapularyhmälle tiettävästi tehty maailman ainoa makkara-lohikeitto..

SYYSKUU

Kuukausi-ajo suuntautui Kaivariin.

LOKAKUU

Ilta meinasi loppua ja ilmakin alkoi viilenemään. Ajettiin Bembölestä Lahnuksen Shellille.

MARRASKUU

Jorman ja Jompan pitkä projekti, Vanaja linja-auto sai kasteen. Prätkäkerhon syysmatkalle Lahteen lähdettiin museo-linja-autolla vm. 1959 kuljettajana Juuso. Startti Olarista ja matkustajat kyytiin Kiesman edestä Helsingistä. Jo Järvenpään kohdilla oli tunnelma katossa. Tutustuttiin Lahden moottoripyörämuseon toimintaan Riku Roudon toimiessa oppaana. Kokous pidettiin. Budjetti 2014 hyväksyttiin. Luottamustoimissa jatkaa samat herrat kuin aiemmin. Vuoden moottoripyöräilijäksi valittiin ylivoimaisella äänisaaliilla Jomppa, joka myös kuittasi presidentin erikoispalkinnon. Pressa muisti myös erikoispalkinnoilllaan Jakea ja Hassea. Juuso, Jomppa ja Jorma palkittiin bussi suorituksesta Vanaja T-paidoilla. Yllättäin myös Tinnis halusi muistaa osanottajia Vanaja lippiksillä. Kerhon kalusto lisääntyi Bögen lahjoittamalla akustisella, n. 50-vuotta vanhalla kitaralla. Bögen ehdoton toivomus oli, että kitaran kummisetänä toimii Tomppa. Loppumatka oli kuin Speden musiikki videossa ajoin bussia sinistä. Jatkot oli missä muuallakaan kuin Rymy Eetussa.

YHTEENVETO

Jäsenten yksilösuoritukset näkyivät toiminnassa positiivisesti vuonna 2013. Katupyörähankinnat, Viitis Road King Jake FJR,Tomppa Hayabusa, Böge CBFja Riku Trumppa. Artsi hankki enduro Kotarin. Nämä kertovat toiminnan jatkuvuudesta ja harrastuksemme monipuolistumisesta. Lukumääräisesti lisääntyneet kuukausi ajot toimivat hienosti jäsenille, jotka eivät muihin matkoihin ehtineet osallistua. Kevätkokouksessa Riku kutsuttiin varsinaiseksijäseneksi # 44. Toimintamme oli varsin perinteistä, mutta hienon lisämausteen toivat toimintaamme ns. takarivin hiljaiset miehet uusilla ideoilla. Talous hoidettiin nollalinjalla. Ensimmäistä kertaa olimme mukana ”hyväntekeväisyys hankkeissa” tukemalla Movenberiä 192:lla eurolla ja Lahden moottoripyörämuseota 1 100 eurolla. .

Suunta kohti aurinkoa!

Tuke

2012

LIKAINEN TUSINA

TAMMIKUU

Voidaan todeta, että 12.sta toimintakausi alkoi varsin perinteisesti. Tulevia matkoja alettiin valmistella. Pääkaupunkiseutu oli alkukuusta lumeton, mutta loppiaisen jälkeen ei lumesta ollut pulaa.

HELMIKUU

Kevätkokous pidettiin Bike of Helsingissä Kenzun isännöimänä. Osanotto oli mitä parhain. Vuoden 2011 tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin.
Hallitukselle tulleen ehdotuksen perusteella kuittasi Korppi siivet #41. Harria pressa muisti skottiviski pullolla hyvästä työstä Big Maman vetokoukku projektissa. Reilunpelin palkinnon kuittasi Azo, joka muuten on palkinnon isä.
Tarjoiluista nautittiin ja lopuksi vierailtiin mp-messuilla.

MAALISKUU

Tomppa järjesteli kesämatkan hotellivarauksia.

HUHTIKUU

Kausi avattiin enduroleirillä Lopella. Leiristä jäi mieleen loistava keli ja Lauttasaaren Johnny Weismullerin (Kimi) huima uimahyppy Hondan päältä suorin jaloin suoraan paskaojaan.

TOUKOKUU

Korpin isännöimä kuukausiajo suuntautui Nurmijärven lenkin päätteeksi Vantaalle ilmailumuseoon.
Kuukauden päätti Lahden moottoripyörä museoon tehty matka. Syvää ihmetystä aiheutti Viitis joka löydettiin Hillilän hautausmaan parkkipaikalta lounastauolta mutustelemasta silakkapihvejä. Elämä on arvoituksia täynnä.

KESÄKUU

Kesäkuun kuukausiajossa kohteeksi valittiin Gårdskullan traktorimuseo. Kohde oli uskomaton ja fiilis hyvä.
Operaatio Tätä Maata Ei Myydä Eikä Vuokrata startattiin Sipoon Nesteeltä aamiaisen siivittämänä. Ensimmäinen tauko pidettiin Miehikkälän rintamamuseossa. Matka jatkui sateisissa keleissä kohti Kolia, jossa yövyimme. Huoltoauto kävi tiputtamassa Ekin harrikan Joensuun juna-asemalle odottamaan Ekiä, joka saapui myöhemmin junalla. Kiteen kohdalla, sateesta suivaantunut Masan Trumppa alkoi yskiä. Useista elvytys yrityksistä huolimatta Trumppa kävi yhdellä pytyllä ja se jouduttiin työntämään kärryyn loppumatkaksi. Mukavan lisämausteen Kolille toivat yhden yöpymisen osallistujat Jomppa ja Clasu.
Toinen ajopäivä, keskiviikko alkoi kansallismaisemien siivittämänä turnauspaitojen jakamisella. Hieno keli nostatti tunnelmaa. Tutustuimme Raatteentien museoon. Illalla saavuttiin Pyhälle, jossa saunottiin ja relattiin.
Kolmas ajopäivä, Pyhältä Saariselällle päätettiin tehdä pitemmän kaavan mukaan. Tutustuttiin Jorman ja Mikan mökkiin Ivalossa. Käytiin Kiilo- ja Kaunispäällä. Majoituskohteeksi oli valittu hotelli Riekonlinna Saariselältä.
Saariselällä saunottiin ja iltaohjelmana oli matkan juhlaillallinen. Osallistujat yllättyivät järjestäjien etukäteen tilaamasta juhla illallismenusta:

ALKURUOKA
Porocarpacciota Ivalon palkisilta, marinoituja sieniä Kittilästä, bataattipyrettä ja jäkälää.

PÄÄRUOKA
Yön yli uunissa haudutettu poronpotka ja voipottumuusi.

JÄLKIRUOKA
Kahvi ja konjakki

Jälkiruoka nautittiin asehuoneessa. Hallitukselle saapuneen ehdotuksen perusteella kutsuttiin Harri siipienhaltijaksi # 42. Illalla juhlittiin uutta jäsentä ja katsottiin hotellin auditoriossa ajovideoita matkalta.
Perjantaina oli ohjelmassa vapaata ohjelmaa. Aktiiviset motoristit tekivät jäämeren kierroksen johon osallistui huoltomies Bisse lainapyörällä. Hampuusiryhmä teki päiväretken Ivaloon josta Tuke kuljettajan ominaisuudessa päätti hankkia huoltoautoon kuljettajan varusteeksi sadetakin ja kuulosuojaimet. Illalla jälleen relattiin ja katsottiin jäämeren matkan ajovideot kuvaajina Harri ja Kimi.
Lauantaina alkoi paluumatka Levin kautta kohti Oulua. Tornionjokilaaksossa päätimme koukata Ruotsin kautta Haaparantaan ja sieltä Tornioon. Ouluun saavuttuamme laitoimme pyörät kadulle parkkiin ja joku puupää potkasi Pikkiksen VRF.stä peilin. Ikävä tapahtuma muistutti meitä perinteisestä ratkaisustamme pysäköidä pyörät vartioituun parkkiin. Illalla käkäilimme Oulussa.
Sunnuntai paluu Oulusta alkoi mukavasti, mutta loppumatka ajettiin kaatosateessa

HEINÄKUU

Kuukausiajo suuntautui täällä kertaa Porvooseen. Keli oli loistava
Loppukuusta oli vuorossa saaristokierros. Harrin idea , kiertää kierros ”väärinpäin” toimi hyvin. Lautoilla ei juurikaan ollut jonoja ja niitä ei tarvinnut odotella. Illalla Nauvossa pidettiin kerhon tikkamestaruus kisa. Tätä toimintakertomusta kirjoittaessa voittajat odottavat palkintomatkaa, joka toteutetaan kevään aikana.

ELOKUU

Kauden viimeinen kuukausi ajo kiersi Lohjanjärven.
Rapuralli suuntautui Viroon, Viitiksen huvilalle Kuresaareen. Tinnistä lainaten: Pakasteravut toimi hyvin ja virvokkeita oli hankittu riittävä määrä. Aikakirjoihin merkittäköön, että Saarenmaalta pelastettiin harrikka pariskunta Minni ja Marko. Huoltoautolla päiväretken tehneet kerholaiset löysivät Nastolalaisen harikka pariskunnan, joiden toinen pyörä oli hajonnut keskelle ei mitään. Homma hoitui sillä, että hajonnut HD nostettiin Big Mamaan ja kuljettajalle annettiin lainaksi Mammassa ollut varapyörämme Pemppu-Ida. Varsinainen näky oli kun asianmukaisesti varustettu harrikkamies sai kunnian ajaa museobemarillamme. Ryhmän saavuttua Kuressaareen huvilalla olleet jäsenemme tulivat katsomaan kuka oli Pemppu-Idan puikoissa. Asian selvettyä kuljettaja sai ankaraa palautetta ryhmältä. Hyviin tapoihin myös kuului rikkoutuneen pyörän Suomeen toimittaminen. Hienona kiitoksena avuntarvitsijoille mainittakoon, että pelastetut kutsuivat kiitoksena Tinniksen ja Kenzun kerhonsa pikkujouluihin. Pientä säätöä oli kuulemma ollut myös ilmoittautumisissa, osallistumisissa ja hotellijärjestelyissä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

SYYSKUU

Jäsenet valmistautuivat kauden päätökseen ja tekivät reissuja oman harkintansa mukaan.

MARRASKUU

Kenzun ideoimana toteutimme syyskokous matkan Venäjälle Pietariin m/s Princess Marialla. Varsinainen syyskokous sujui hyvin. Tosin yli doupauttu takarivin osasto hieman aiheutti kaaosta. 2013 talousbudjetti hyväksyttiin. Pressa Tuke valittiin seuraavalle kahdelle kaudelle uudestaan. Varapressa Tomppa myös jatkaa virassaan. Hallitus pysyi entisellään. Kenzu (Tj),Ripe (webmaster) Guzzi-Kari (sihteeri) ja muina jäseninä Jorma, Baku & Tomppa.(vp) Tilintarkastajiksi valittiin Make ja Juuso. Presidentin erikoispalkinnot kuittasi Jari, ansionaan hengenpelastustoiminta, Korppi ansionaan kuukausiajot ja kesämatkan vetohommat, sekä Vesku, joka sai sulan hattuun esimerkillisestä asioidenhoitamisesta ilmoittautumisjutuissa. Jäsenet kiittivät pressaa kuluneesta vuodesta ainutlaatuisella Sven Tuuva patsaalla. Sormuksilla kerho muisti viisikymppisiä Jaria, Ezaa, Karia ja miehenikään päässyttä Viitistä.
Todellisen ryhmähakemuksen perusteella siivet sai Kesis #43.
Onnittelut herroille
Pietarissa cruisailtiin omalla bussilla ja käytiin lounaalla.
Edellisen tappiollisen toimintavuoden talous saatiin käännettyä lievästi voitolliseksi, kiitos Tompan neuvottelemien hotellihintojen johdosta.

YHTEENVETO

Kerhon toiminta-ajatus järjestää matkoja turvallisuutta ja huumoria unohtamatta toteutui erinomaisesti. Kaikki pyörät pysyivät pystyssä. Kerhon tulevaisuus näyttää valoisalta sitoutuneiden jäsenten ja uusien tulokkaiden myötä. Myös kaluston vaihdot kertovat omaa kieltään. Mara ja Harri hankkivat FJR 1300.sen. Viitis ja Teemu päivittivät HD.t. Pikkis hankki uuden VFR.rän. Böge päivitti CBF.fän. Moni voi todeta kaluston siirtyvän matka MP-painotteiseksi. Toiminta-ajatusta tukee myös runsaat osallistumiset. Ne ketkä kaudella eivät pystyneet osallistumaan olivat varmasti mukana täydellä sydämellä.
Kerholaiset järjestivät omatoimisesti matkoja ympäri eurooppaa ja jopa afrikkaa. Hieno juttu. Kerhon vetäjänä koen moisen ajatustamme tukevana. Järjestettäessä em. retkiä pitää muistaa, että kyseiset matkat eivät olisi perinteisten, yhdessä sovittujen matkojen korvikkeita tai kilpailijoita.
Heitin syyskokouksessa ajatuksen kerhon 15-v kesämatkasta alpeille 2015. Samalla kaavalla kuin kroatian matka. Toivon, että ajatuksen siemen itää ja saamme jälleen tulevina vuosina järjestää jotain uutta ja ennen kokematonta.

Suunta siis tästä on vain eteenpäin!

Tuke

2011

SATTUU JA TAPAHTUU

TAMMIKUU

Kun edellisen vuoden itsenäisyyspäivän vastaanotosta oli kunnialla selvitty, alettiinkin jo suunnitella tulevan vuoden tapahtumia. Hallitus kokoontui Tompalla ja homma laitettiin käyntiin. Hallituksella oli kovat paineet: edellisen vuoden onnistuneet tapahtumat vaativat tulevalta vuodelta paljon.

HELMIKUU

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin TöBössä mp-messujen yhteydessä. Isäntänä toimi HD-Kari ja pääkokkina Bacu, joka tarjoili kokousosanottajille mahtavat Big Mac ateriat. Tilipäätös hyväksyttiin tilintarkastajien lausunnon mukaan. Kokouksessa linjattiin, että sähköisessä mediassa näkyminen on perinteinen nettisivumme. Muut ratkaisut tyrmättiin. Azon kesällä 2010 Espanjasta tuomasta huimasta moottoripyöräpatsaasta tehtiin uusi kiertopalkinto. Vuoden 2011 palkinnon saajaksi valittiin Guzzi-Kari.

MAALISKUU

Tulevan kesän Norjaan suuntautuvaa päämatkaa varten aloitettiin hotellien ja lauttojen varaukset. Kiertopalkinnosta innostunut Guzzi-Kari päätti uusia kalustoaan ja teki ostosmatkan Skotlantiin. 28.3.2011 onnellisen ja jäätyneen Guzzi-Karin pelasti Vuosaaren satamasta pelastuspartio. Euroopan läpi ajanut Kari ja Moto Guzzi Griso toimitettiin pakettiautolla kotiin. Upea suoritus, sillä Kari avasi teollaan prätkäkauden.

HUHTIKUU

Ensimmäiset pilvet alkoivat kasaantua Norjanmatkan yläpuolelle. Vaikka matkabudjetti oli tehty erityisellä huolellisuudella, niin tarjoukset tyrmistyttivät hinnallaan järjestäjät. Päätettiin pyytää uusia vaihtoehtoja majoituksista ja lautoista.

TOUKOKUU

Rikun isännöimänä pidettiin ruosteenpoistokurssi Vuosaaren satama-alueella auringon helliminä. 12.sta osallistujan mielestä koulutus onnistui hyvin ja toivottiin uusintaa seuraavana vuonna. Loppukuusta osallistuimme Hymyilevän Motoristin kevätpäiville joka pidettiin Lahdessa vaihtelevissa sääoloissa.

KESÄKUU

Toiset myrskypilvet tulivat Norjan matkallemme viikko ennen lähtöä. Norjassa oli ollut todella sateista alkukesästä. Myrskyt raivosivat alueella. Talot ja tiet sortuivat. Kerhon historian 12.sta kesämatkaa uhkasi peruuntuminen. Tehtyjen tiedustelujen seurauksena matka päätettiin järjestää ja muuttaa reittejä siten, että emme aja tuhoalueiden kautta. 14.6.2011 kokoonnuttiin 28 pyörän ja kuuman huoltoautomiehistön(Tinnis, Riku ja Azo) Veikkolan kioskilla. Matka Turkuun lautalle meni mukavasti. Aiemmin matkaan lähtenyt huoltoauto tavoitettiin ennen satamaa moottoritien varresta. Polttoainepulasta kärsivä miehistö pelastettiin jerrykannun avulla. Laivamatka Tukholmaan meni kommelluksitta, sillä aikainen saapuminen rajoitti ruokajuomien nauttimista. Tukholmassa aurinko paistoi hetken. Loppumatka ajettiin Åreen vaihtelevassa ja varsin viileässä kelissä. Åren hotelli yllätti retkeläiset ja presidentin sviitissä vietettiin saunabileet. Miehen iän saavuttanut Magutsi kuittasi kerhosormuksen #11. Juhlimiseen kompastunut Böge sullottiin aamulla huoltoautoon ja Hondan puikkoihin hyppäsi Tinnis. Ajopäivä Åresta Trondheimiin oli matkan paras. Meitä helli kelit ja maisemat sekä tiet olivat loistavat. Hotelli perillä vastasi odotuksia ja illalla tutustuimme kaupunkiin. Aamulla keli oli loistava. Tiet upeita. Loppumatka Osloon ajettiin kaatosateessa. Hotelli Oslossa oli hyvällä paikalla ja pyörät saatiin turvaan parkkihalliin. Perinteinen juhlaillallinen pidettiin ravintola Econ Bygportenissa. Kerho kutsui hyvin ansioituneet hangaroundit varsinaisiksi jäseniksi. Tilaisuudessa siivet kuittasi Pikkis #37, Böge #38 ja Jomppa #39. Kevyet jatkot pidettiin Hard Rock Cafessa. Sunnuntaina paluumatka alkoi ja jatkui tutun kaavan mukaan : sateessa. Laivalla ei mainitsemisen arvoista ja maanantaina matka Turku – Helsinki meni mukavasti. Norjan matka oli ollut aiemmin syyskokouksissa ehdokkaana. Valinta oli hyvä. Kelit oli aika hanurista. Niin tai näin uskoisin että matka Norjaan ei jää viimeiseksi.

HEINÄKUU

Heinäkuussa lomailtiin ja tehtiin oma-aloitteisia mp-matkoja sinne tänne. Kuun puolessa välissä Vesku kutsui meidät huvilalleen Salonsaareen. Ohjelma alkoi kulttuuripläjäyksellä jatkuen grillibileisiin. Illallla saunottiin ja sauhuttiin muuten vaan. Hienon viikonlopun kruunasi Päijänteen ristely. Hyvä Vesku

ELOKUU

Viitis kutsui kerhon rapujuhliin Saarenmaalle. Runsaiden snapsien ohella nautimme jättimäärän rapuja. Tilaisuuden onnistumisesta johtuen Viitis kutsui meidät Saarenmaalle samalla teemalla tulevana vuonna. Kerho kiitti isäntää siivillä varustetulla kylpytakilla. Bacua, urheaa HD-miestä kerho muisti sormuksella #12. Ollis yllätti osallistujat lahjoittamalla museorekisteröidyn Bemarinsa kerholle. Tinnis ilmoittautui pyörän kummisedäksi ja risti kaunottaren Bemppu-Idaksi. Nyt ollemme oikea Mp-kerho kun meillä on oma prätkä.

SYYSKUU

Pressa Tuke vietti 50-vuotis juhliaan, joihin osallistui lähes koko kerho. Sisupussi rahasto, jolla on tarkoitus tukea pulaan joutuneita motoristeja, sai lentävän lähdön. Kiitos kaikille lahjoittajille.

MARRASKUU

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kööpenhaminassa Carlsbergin panimon kokoustiloissa. Kokouksessa nähtiin laadukkaat ja hyvin valmistellut matkaehdotukset kesäretkiksi. Päätimme matkasta Ivaloon. Vuoden moottoripyöräilijäksi valittiin äänivyöryllä Ollis. Presidentti kertoi toteemipaaluun mystisistä voimista. Asenteesta kerhon tapahtumiin pressa palkitsi Totem Pole palkinnoilla Ekin ja Isomasan. Tuleva budjetti myös hyväksyttiin. Pressa esitteli kerhon pelisäännöt joissa korostettiin herrasmiesmäistä käytöstä, tarkkuutta ilmoittautumisiin ja muiden huomioimista. Illallinen pidettiin ravintola Bryggeriet Apollossa. Kerho muisti viisikymppisiä Tukea ja Tomppaa sekä mieheniän saavuttanutta Bögeä sormuksilla #13, #15 ja 14. Teemusta vuoden varrella oli tullut monta suullista jäsenehdotusta ja HD-Karin kirjallisenehdotuksen perusteella Teemu kutsuttiin jäseneksi #40. Aikakirjoihin merkittäköön että kauden päätti Jake 19.11.2012 joka kävi Veikkolassa prätkällä +3c lämpötilassa kahvilla, jota koskaan ei saanut. Suunniteltu kahvinkeittäjä Tuke oli liikenteessä.

LOPUKSI

Pressa kokee aina syvää huolta kerhon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta, niin myös kuluneena vuonna, turhaan. Jatkuvuudesta kertoo kesämatkaan ensikertaa osallistuneet Harri, Teemu, Korppi ja Kesis. Jalustalle ketään emme ketään nosta, mutta huomioimatta ei ole jäänyt: Harri – mies on tosi motoristi. Big Maman vetokoukkuprojekti ja toteutus on työ vailla vertaa. Kerhon boolikannu toteutus ei jätä ketään kylmäksi. Teemu – älä koskaan kasva aikuiseksi. Sussa on virtaa ja voimaa tuleviksi vuosiksi. Korppi – kiitos aktiivisuudestasi. Missä olet ollut nämä vuodet? Kesis – joukon gentleman. Moottoripyörä kokemusta oli alle vuosi. Kilometrejä alla 500. Norja eka matka – ja kaikki hyvin! Jatka valitulla tiellä. Jatkuvuuden mittarina on myös kaluston uusiminen. Tänä vuonna keskityttiin eurooppalaisiin pyörämerkkeihin. Guzzi-Kari Moto Guzzi Griso 1100, Bemarit R 1200 R Ollis, K 1300 S Artsi Ja Tuke K 1600 GT. Ripe vaihtoi xx.n V-Stormiin. Talouden kannalta vuosi oli kaikkien aikojen vaikein. Taloutta rasitti edelliseltä vuodelta siirtyneet kulut. Murhetta aiheutti myös pohjoismaihin tehtyjen matkojen käsittämättömät kulut. Talouden pelasti aikaisempien vuosien aikana vaivoin säästetty pohjakassa. Konsepti on koossa, kerhossa hyvä vire ja uutta tuoretta jäsenistöä.

Gentleman, start your engines

Tuke

2010

MC WIDOWMAKERS 10 VUOTTA

Tammikuu
Kerhon juhlavuosi alkoi poikkeuksellisissa sääoloissa. Lunta oli ja tuli todella runsaasti. Syyskokouksessa ja itse asiassa muutoinkin koko vuoden ajan 12 kuukautta jatkuvasta prätkäkaudestaan uhonnut hangaround Bacu joutui turvautumaan potkukelkkaan ja ahkioon, vaikka kotiosoite on pääkaupungin ydinkeskustassa Manskulla.
Tammikuun 9. päivänä järjestimme Helsingin Senaatintorilla kuvaustapahtuman, jossa tarjottiin glögiä ja pipareita. Olosuhteet olivat erittäin talviset ja pakkasmittaristakohan johtuu, että toimintakertomuksen kirjoittajille on jälkeenpäin kerrottu jäsenillä olleen omatoimisesti tarjolla myös glögin jatkoksi terästettä, joka aiheutti hevosmiesten tietotoimiston uutisraportin mukaan vakavaa lipsumista Veikkolan suunnalla.
Digi-ikuistetuiksi pääsi lukuisa joukko jäseniä ja hangaroundeja, kerhon kalustoon kuuluvat huoltoauto Big Mama sekä peräkärry Svetlana. Prätkäkalustoa sai edustaa Juuzon V-strom, joka fiksusti kuvattiin kaatumisvauriopuoli kuolleessa kulmassa.
Tapahtumassa kerho muisti aikuiseen ikään tulleita Touhoa #23 ja Bisseä # 26 kerhosormuksilla #5 ja #6. Jälleen Sillanpään marssilaulu soi. Kerhossa vire oli korkealla sillä juhlavuoden retkitarjonnasta oli tuleva runsas ja monitahoinen.

Helmikuu
Perinteisiä Helsingin MP-messuja ei järjestetty. Tästä suivaantuneet motoristit suuntasivat heti alkukuusta Lontooseen MSN-prätkämessuille. Guzzi-Karin toimiessa ajomestarina tutustuimme Rock Tourilla Lontooseen omalla pikkubussillamme (no, vuokratulla, myönnetään). Matkasta jäi hauska muisto osallistujillille. Kääntöpuolena todettiin että kaikki maailmantähdet olivat kuolleet huumeisiin tai johonkin epämääräiseen. Plussana todettiin että onneksi olemme motoristeja, emme rocktähtiä. Sitä paitsi mehän juomme vain etanolipitoisia nautintoaineita, jotka eurooppalaisittain lasketaan pääosin elintarvikkeiksi.
Kesän päämatkan European Grand Prix 2010:n järjestelyt kävi kuumina. Suomeen jääneet veljemme osallistuivat Lahden MP-messuille, joista kommentit olivat mairittelevat.

Maaliskuu
Kuun alussa oli tarkoitus järjestää Himoksella Motoristin kuntopäivät, jotka valitettavasti jouduimme peruuttamaan koko tapahtuman osallistujapulan vuoksi. Kuun lopussa pidimme sääntömääräisen kevätkokouksen, jossa annettiin kaikkien läsnäolijoiden yllätykseksi taloudesta vastuuvapaus Pressa-Tukelle ja hallitukselle.
Tapahtumassa käytiin läpi Liikenneturvan teoriakoulutus siitä, mitä moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista voidaan oppia. Ja voidaanhan niistä. Koulutus herättikin runsaan keskustelun, jonka seurauksena päätettiin järjestää kevään ajokoulutustapahtuma jarrutustekniikka-teemalla.
Tilaisuuden päätteeksi kerho muisti syntymäpäivän johdosta ikäpresidentti Karia #25 kerhosormuksella # 7.

Huhtikuu
Huhtikuun 17. päivänä järjestettiin enduroleiri Lopella ajomestari Tompan isännöimänä. Keli oli loistava ja osallistujia runsaasti. Myös kerhon lähipiiristä tuli paljon osallistujia. Pressan mieltä lämmitti eritoten enduroneitsyytensä menettänyt ensikertalainen Eza, joka pisti kierroksia pataan ja menemään kuin vanha konkari. Vuosikertomuskirjailijoiden harras toive Esalle olisikin pikainen piipahdus enduropyöräkauppaan, jotta maamme maine enduromoottoripyöräilyn maailmanvaltana turvattaisiin. Ezasta saadaan oiva jatkaja mm. Kari Tiaisen ja Juha Salmisen renkaanjäljille. Nehän johtavat toisinaan jopa päin puuta.

Toukokuu
Toukokuun lopussa järjestettiin Nummelassa ajoharjoittelutapahtuma huomioiden kevätkokouksen toivomukset. Sääkin oli sopivan vaihteleva. Ajomestari Ekin opastamana harjoiteltiin jarrutuksia sadekelillä. Järjestetty koulutus sai osanottajilta varauksettomat kiitokset. Hallituksen kokouksessa muistettiin viidenkympin virstapylvään saavuttanutta webmaster Ripeä sormuksella #8.

Kesäkuu
Kesäkuussa prätkäkerhomme jäsenten vilkkain toimeliaisuus keskittyi heinäkuun juhlamatkan valmisteluihin. Esimerkiksi Juuzo riisui yhtenä viikonloppuna lisävarusteet Fennian himoitsemasta Suizastaan ja ruuvaili ne seuraavana viikonloppuna uuteen oranssiin matkakaveriinsa. Netistä tilattiin Saksan ja Kyproksen kautta edullisia renkaita useammallekin kerholaiselle, jotta usean tuhannen kilometrin taival sujuisi ilman huolia.
Här kommer Borgå -tapahtuma muuttui Vilkommen Trovshovda –tapahtumaan, jonka järjesti vireä Perniön alaosasto.

Heinäkuu
Heinäkuun kolmantena päivänä sitten vihdoin koitti se aamu, jota oli odotettu jo vuosia. EUROPEAN GRAND PRIX 2010 Helsingin Länsisataman lauantainen aamu ei olisi oikeastaan voinut kauniimpi ollakaan, kun 3.7.2010 starttasi kauan suunniteltu 10-vuotis juhlavuoden päätapahtuma.
Aamuseitsemän ei ajankohtana ole kaikkien mieleen, mutta nyt hymyt olivat kaikkien huulilla ja vireys katossa. Matkasta oli puhuttu ja sitä oli suunniteltu kauan. Lainapyörällä matkaan lähtenyt Ollis oli tosin jo ennen satamaan pääsyään pelastettu bensapiipusta ykköstieltä. Silti tunnelma oli satamassa korkealla.
Eniten järjestäjää jännitti Tinniksen osuus, sillä tällä oli edessään yksinäinen ajomatka Euroopan läpi 75-heppaisella huoltoautovanhuksella. Pelin kestävyyttä ei epäilty, vaan sitä, miten Tinniksen hermo kestää verkkaisen automme kulun.
Kaikki meni kuitenkin hienosti ja illalla saavuttiin Via Balticaa pitkin Liettuan Kaunasiin. Liettuan pölyt karistettiin seuraavana aamuna, kun porukka siirtyi Puolan puolelle.
Ensimmäinen yö vietettiin Lublinin kauniissa kaupungissa jossa kerhon siipien syleilyyn kutsuttiin uudet jäsenet Tinnis #33 ja Borgå #34.
Toinen yö vietettiin vielä kauniimmassa Krakovassa, jossa osa porukasta pääsi maistelemaan myös kaupungin mukaan nimettyjä maukkaita makkaroita. Puolasta karavaani jatkoi kulkuaan Slovakian komean Tatra-vuoriston yli kohti etelää ja illaksi saavuttiin veljeskansamme Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin. Tuon maanantaisen etapin aikana vuoristossa sattui muuten koko reissun ainoa vesisade, jonka senkin osa ryhmästä pystyi välttämään.
Budapestista reissu jatkui yhä etelämmäs ja päivällä päästiinkin sitten ylittämään ensi kertaa sellaista valtioiden rajaa, jolla piti näyttää passit. Kroatia kun ei toistaiseksi ole Euroopan unionin jäsen eikä myöskään kuulu vapaan kulkemisen ns. Schengen-vyöhykkeeseen. Rajamuodollisuudet sujuivat osalta porukkaa varsin helposti, mutta huoltoautoon matkaeväiksi kuormatut merkillepantavat litramäärät alkoholijuomia aiheuttivat hieman ylimääräistä ohjelmaa Tinnikselle ja osalle ryhmää. Loppu hyvin, kaikki hyvin, yli päästiin ja illaksi ehdittiin Kroatian kauniiseen pääkaupunkiin Zagrebiin.
Tässä vaiheessa on muuten syytä kirjata vuosikertomukseenkin erillinen kohta tästä uudesta uljaasta yhteisestä Euroopastamme. Matka paljasti jopa koomisella tavalla, että Eurooppa on nykyään täynnä komeita, mutta hylättyjä raja-asemia. Niistä voisi vaikkapa Merisalon Artsin vaalirahoittajana tunnettu Nova Kiinteistökehitys ideoida varsin tuottoisia Ideaparkkeja tms ostoshelvettejä, mutta kaikeksi onneksihan Nova on jo kuopattu konkurssimenettelyn syövereihin.
Zagreb vaikutti täysin tavalliselta pienen ja rauhallisen maan pääkaupungilta, eikä missään enää näkynyt sitä, että oli kulunut vasta 15 vuotta Kroatian sodan loppumisesta ja viimeisistä serbien rakettihyökkäyksistä kaupunkiin.
Kun seuraavana päivänä lähdimme viimeiselle etapille matkamme pääkohteeseen, Kroatian talviurheilukeskuksenakin (!) tunnettuun Splitiin, alkoi maaseutu- ja vuoristoreitit valinneille kyllä näkyä, että sodasta ei kuitenkaan ole vielä kulunut kovin kauan. Esimerkiksi luodin- ja kranaatinsirpaleiden jälkiä oli nähtävillä yhä yleisesti, joissakin kylissä pääosa taloista kärsi edelleen sotavaurioista.
Toinen merkillepantava seikka oli rakentamisen valtava määrä. Euroopan jälleenrakennuspankin avustuksella on Kroatian maaseudulle hankittu aimo määrä samanlaisia tiiliä, ja sodan jälkeen rakennettu talokanta onkin ulkonaisesti melko yhtenäistä – jotakin meikäläisten rintamamiestalojen kaltaista rakennuskulttuuria kroatialaiseen malliin. Aina silloin tällöin kerhon täysjäsenyyteen vihitty Bårgo kertoi myös hurjia juttuja 90-luvulla TV-uutisten kuvaajana Kroatian ja Bosnian vuoristoseuduille tekemiltään työmatkoilta. Meno Balkanilla oli vähintään yhtä raakaa kuin millaisena media sodan siviiliuhreineen ja väestöön kohdistuneine raakuuksineen kertoikin. Ja oli siellä Bårgollakin ollut ilmeisen hengenvaarallisia tilanteita.
Splitiin saavuimme torstai-iltana 8.7. ja Tompan jo vuosia sitten katsastama vesiurheiluhotelli mainiolla sijainnilla saikin toimia rymyryhmän pääasiallisena majoitusfasiliteettina tuosta illasta tiistaihin asti. Osa porukasta majoittui ihan omilla järjestelyillään, sillä perjantaiaamuna 9.7. Pulu-ykkönen toi Splitin lentokentälle koneellisen leskentekijöiden parempia puoliskoja.
Järjestely oli kerhon matkahistoriaa tarkastellen ainutkertainen, mutta niin oli tietysti koko juhlamatkakin. Idea oli joka tapauksessa erinomainen ja moni viettikin kultansa kanssa antoisia rantalomapäiviä historiallisen helleaallon ja turkoosinsinisen Adrianmeren helliessä Pohjolan vaaleita viikinkejä daameineen.
Retkiohjelma paikan päällä Splitissä oli melko tyhjä. Lauantai-iltana vietettiin kuitenkin kerhon virallinen 10-vuotisjuhla mainion keskustaravintolan avustuksella. Paikalla oli viitisenkymmentä henkeä ja huhun mukaan ravintola joutui hankkimaan paikallisesta Ikeasta äkkiä lisää laseja ja lautasia janoisen ja nälkäisen mp-väen palvelemiseksi.
Maanantaina ajokuntoiset lähtivät pikkuiselle päiväretkelle 30 kilometriä Splitistä pohjoiseen sijaitsevaan Trogiriin. Osa retkeili myös mm. Bosnian puolella vuoristossa ja ainakin yksi prätkäkunta kävi myös etelämpänä Dalmatian rannikolla Dubrovnikin suunnalla.
Tiistaiaamuna 13.7. oli sitten haikeiden jäähyväisten hetki, kun prätkäjätkät lähtivät suunnistamaan takaisin Pohjolaa kohti. Illaksi saavuttiinkin sitten takaisin EU-alueelle, Slovenian kauniiseen pääkaupunkiin Ljubljanaan. Tässä vaiheessa lienee aiheellista nostaa hattua Guzzi-Karin ja Ezan muodostamalle dynaamiselle voimakaksikolle, jotka jakavat kaiken, siis aivan kaiken. GK nimittäin ajoi Ezan Hondan Suomesta Splitiin, jonne Eza puolestaan tuli perheensä kanssa lentäen. Splitissä herrat sitten tekivät vaihtokaupat, eli Eza vaihtoi perheensä Hondaan ja GK lähti tyynesti Ezan vaimon ja lasten kanssa lentämällä takaisin Helsinkiin. Tarina ei kerro, oliko kyseessä ns. rakkauslomajärjestely vai pysyvämpikin perhesuhdemuutos.
Keskiviikkona matka jatkui edelleen pohjoiseen. Keskiviikko 14.7. oli monen mielestä ajopäivistä kaikkein hienoin, sillä upean ilman siivittämänä widowmakerit ylittivät Alpit äärimmäisen makeita Aatun aikanaan rakennuttamia alppiteitä myöten. Moni käväisi myös tutustumassa Hitlerin huvilaan Kotkanpesään, mutta ihan kaikki ryhmät eivät sinne valitettavasti ehtineet. Pari motoristia päätti ajella Alpit huoltoauton perässä ja Azon pörinäputkisen customin jarruille loppumatkan jyrkät alamäet alkoivat olla liikaa, mutta taukoja pitämällä jarrunesteidenkin kiehuminen hellitti. Illaksi päästiin mm. Mozartista tunnettuun oopperakaupunki Salzburgiin.
Torstaiaamuna käytiin tutustumassa sporttimoottoripyöriä valmistavan KTM:n tehtaisiin ja hämmennystä herätti ennen muuta kalliin itävaltalaisen käsityön määrä, kun vanteidenkin pinnat pujoteltiin paikalleen eurooppalaisella työvoimalla ja palkkatasolla. Juuzolta riittikin useampia happamia kommentteja liittyen monttupyöränä mainetta keränneen itävaltalaismerkin hinta/laatu –suhteeseen.
Myöhemmin samana iltana Tuken Kotariin ilmiintyneet bensaongelmat saivatkin tietäväisen hymyn nousemaan Juuzon huulille. Kotarilta matka jatkui illaksi Tsekin pääkaupunkiin Prahaan, jossa paikallisen bierstuben tarjoama mixed grill pisti ainakin osalla porukasta pakin sekaisin koko loppureissun ajaksi.
Perjantaiaamuna suunnattiin sitten yhdistyneen Saksan pääkaupungiksi jälleen tulleeseen Berliiniin, joka joukolle olikin hyvin tuttu jo muutama vuosi sitten Kurfurstendammilla pidetystä syyskokouksesta.
Lauantaina oli jo ajamisessa haikeuden tuntua, sillä iltapäivällä päästiin Rostockiin Itämeren rantaan. Kun prätkiä pakattiin laivaan, oli mittareihin kertynyt useammallakin reissulaisella runsaasti yli 4000 kilometrin taival.
Maanantaiaamuun 19.7. Vuosaaren uuteen satamaan päättyneestä laivamatkasta voi ehkä raportoida sen verran, että hangaroundeihin kuuluva Börje osoitti hämmästyttäviä ex-tempore-laulunsanoittajan kykyjä, samoin matkalaisille paljastui Ezan salattu menneisyys kitaraduo Ruoto Kurkussa –yhtyeen musiikillisena johtohahmona. Erityismaininnan ansaitsee se fakta, että yhteensä runsaalla 20 moottoripyörällä ajettiin reissulla noin 100.000 kilometriä ilman yhtään onnettomuutta.
Jaken virtuoosimaista paikallaankaatoa Splitin hotellin pihalla ei lasketa, sen sijaan maininnan arvoista on tässäkin vuosikertomuksessa muistuttaa mieleen, että Jake jos kuka pystyy hankkimaan moottoripyöränakun ihan missä tahansa paikassa, jos virta sattuu loppumaan. Jotenkin uskomattomalta nyt vallitsevaa lumikaaosta katsellessa tuntuu muistikuva siitä, millaista oli ajaa Unkarin pustalla, kun lämpömittari näytti 37 astetta varjossa, eikä siis ajoviima viilentänyt oloa lainkaan. Erilaiset ajohanskojen ilmastointiratkaisut, joille vielä keväällä oli naureskeltu, osoittivat kyllä toimivuutensa. Joskin joinakin päivinä oli pakko valita kahden riskin välillä: käyttääkö ajotakkia ja ottaa lämpöhalvauksen riski vaiko ajaa T-paitasillaan kaatumista peläten.
Molemmilla ratkaisuilla oli kannattajia.
Elokuu Perinteinen Kesäretki Baltiaan, joka oli tarkoitettu niille, jotka päämatkalle eivät kiireiltänsä ehtineet jouduttiin peruuttamaan. Peruutuksen syy oli järjestäjien hyytyminen päämatkan johdosta.
Perinteinen Rapuralli taas järjestettiin hieman konseptia hioen. Järjestelyryhmä saapui Tammisaareen jo perjantai iltana. Pääryhmä tuli perille lauantaina hyvissä ajoin. Tapahtuma eteni hyväksi koetun konseptin mukaan, saunomista, hyvää ruokaa, rapuja, snapseja ja muutama perinteinen Sillanpään marssilaulu. Syyskuu Jo alkuvuodesta totesimme, että tuleva itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto tulee syömään kerhon kassan lähes nollille.
Jaken idea sponsorituesta, joka hän esitti 2008 palatessamme Gotlannissa sai kuitenkin tuulta alleen. Ekin idea 10-vuotisjuhlakirjasta päätettiin myös toteuttaa. Guzzi-Karin ehdotus liittää kuvakirjaan ”vanhat kuvat” päätettiin toteuttaa. Kuvia pyydettiin jäseniltä ja niitä saatiinkin kiitettävästi. Työmetodi oli ennestään tuttu: Ripe toteutti ja Tuke saivarteli. Ripen mökillä vietetyn brainstorm-viikonlopun jälkeen kirja eteni ja Tuke sai lempinimen Viiivoitinmies.
Päätösajoonkin järjestäjien virta loppui ja se peruutettiin, viimeisenä niittinä heikkoa keliä luvannut sääennuste, joka ei tietenkään pitänyt edes paikkaansa.

Lokakuu
Syksy tuli päälle ryminällä, kun vuosi kääntyi lokakuulle. Tapahtumia ei järjestetty lainkaan, sillä kerholaisilla riitti työkiirettä sekä ohjelmaa pyöriensä talvivarastoinnissa. Hallitus kokoontui Jormalla Olarissa. Tilaisuudessa kerhosormuksen #9 kuittasi perustajajäsen Ruide.

Marraskuu
Syyskokous pidettiin Tallinnassa 25 osallistujan voimin. Ehkä vuoden ja kokouksen kuumimmaksi aiheeksi muodostui Tuken ilmoitus jäädä eläkkeelle Pressan virasta. Tässä tarkoituksena oli uudistaa kerhon toimintaa. Ehdotusta uudesta Pressasta ei kuitenkaan syntynyt, vaikka kevätkokouksessa nimitettiin oikein selvitysmiehet ehdokkaita etsimään. Ratkaisuksi asiaan sorvattiin kokouksessa uusi toimintamalli, joka jakaa töitä useammalle jäsenelle. Kirjahanke sai hyvän vastaanoton ja tulevan vuoden talousarvio hyväksyttiin. Toimintaa johtaa 2011 pressa Tuke, varapressana Tomppa, Toimitusjohtajana Kenzu, Webmasterna Ripe, Sihteerinä Guzzi-Kari, kalustovastaavana Jorma, ja uutena jäsenenä HD-Kari, joka tuli reserviin siirtyneen Kimin tilalle. Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Bacu #35 ja Jorma #36
Pressan erikoispalkinnon saivat Tinnis, Ollis, Viitis ja Jocke. Vuoden moottoripyöräilijäksi kokousedustajat äänestivät äänivyöryllä Kroatiassa kunnostautuneen huoltomies Tinniksen. Kerho muisti iltatilaisuudessa Ekiä kerhosormuksella # 10.

Joulukuu
Itsenäisen Suomen 93-vuotispäivänä 6.12 järjestettiin Suomenlinnan Pirunkirkossa Presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, jolla samalla juhlistettiin kerhon 10-vuotista taivalta. Runsas sadan hengen kutsuvierasjuhla sujui arvokkaasti. Järjestelyt ja tarjoilut riittivät mainiosti. Bändi toimi ja vieraat viihtyivät. Kaikille jäi tapahtumasta hauskat muistot, joista voimme nauttia jälkikäteen kerhon ww-sivuille talletetuista kuvista.

Yhteenveto
2010 oli tapahtumia paljon, ehkä jopa liikaakin. Järjestelyt olivat varsin massiivisia ja vetivät talkootyönä toteutetut tapahtumien järjestäjät äärirajoille. Järjestäjille runsaat osallistumiset ja positiiviset palautteet olivat tietysti se kaikkein paras palkinto.
Talouden osalta vuosi oli varsin ”haasteellinen”, kuten nykymediassa niin hauskasti tavataan asia ilmaista. Budjetoidun mukaisesti kulutimme vuosia kertyneet säästöt. Taloutta myös rasittivat edellisvuosina hankitun kaluston kustannukset, mutta matkoillemme osallistuneiden kommentit yhdellä suulla voidaan yhdistää seuraavaan virkkeeseen: Big Mama on kaikkien huoltoautojen äiti, ja se on hellyydellä ja käsityönä räätälöity kerhomme käyttöön.
Suuri kiitos kuuluu varauksetta yhteistyökumppaneillemme, jotka kirjaprojektiamme tukemalla ovat osallistuneet myös nyt aluillaan olevan 11. toimintavuotemme varmistamiseen.
Pressaa aina huolestuttaa kerhomme tulevaisuus, joka jälleen näyttää hyvältä. Kalustoa päivitettiin jäsentemme toimesta runsaasti: Juuso vaihtoi V-Stormin vastaavaan Kawaan. Ajaa Nilkat Paljaana Isomasa vaihtoi VT 750.sen uuteen Pannariin. Varapressa Tomppa heräsi ruususen unesta ja lisäsi kalustoon 250 crossi Kawan. Ollis todisti pitävänsä vanhoista rouvista. Rocket myytiin ja Olliksen tallista löytyy nykyjään museo Bemari. Rakkautta ensisilmäyksellä Jorma löysi uuden partnerin Yamaha Centeristä. Rouva on uusi XT 1200. Iloinen perhetapahtuma koettiin myös Tullinpuomissa, kun alpeilla paukutellut Bacu toi kotiin lahdesta -09 HD Ultra Gliden.

Upea juhlavuosi, upeat tyypit.

Tuke ja Juuso

2009

KOHTI JUHLAVUOTTA 2010

Tammikuu
Vuosi alkoi edellisvuosien tapaan innostuneesti. Rohkeimmat aloittivat ajokauden heti tammikuussa. Edessä olevan kesän päätapahtumaa, Total Balalaika Showta, eli matkaa mystisen Valko-Venäjän eksoottiseen pääkaupunkiin Minskiin alettiin hienosäätää. Kuumimmat jäsenemme eivät malttaneet odottaa perinteisiä tammi-helmikuun vaihteen MP09-messuja, vaan säntäsivät Tukholmaan jo viikkoa aiemmin järjestetyille På two hjul 09 -messuille. Kuinka ollakaan, taas kerran matkalla sattui ja tapahtui. Menetyksistä tässä yhteydessä mainitaan nyt vain Ruiden kastuneet jalat ja yksi laivalla hajonnut punkka.

Helmikuu
MP09 -messuilla viihdyttiin heti kuun alussa. Illallinen nautittiin ravintola nro 11:ssä, eli Risuhokissa Tullinpuomissa. Kabinetissa tunnelma nousi pilviin ja Viitiksen luomus, kimallekoristeltu T-paidan kuvatus huudettiin sopivaan summaan ja paita luvattiin toimittaa Kärsämäelle pikapuoliin.

Maaliskuu
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Himoksella. Kokous antoi taas kerran täysin yllättäen vastuuvapauden pressalle ja hallitukselle. Kokous valtuutti myös Tuken ja Kenzun perustamaan suunnitteluryhmät juhlavuoden 2010 matkaa varten. Himoksella skimbailtiin ja muutoinkin relattiin, painopiste ehkä jälkimmäisessä aktiviteetissa. Kokousväki pahoitteli laimeaa osallistumista, sillä talviurheilutoiminnallekin on kerhossamme ns. sosiaalinen tilaus.

Huhtikuu
Varapressa Tompan isännöimänä järjestimme enduroleirin Lopella. Tapahtumaa edeltävänä yönä iski Etelä-Suomeen takatalvi, kun lunta satoi mielettömästi. Hieman myöhästyneen aloituksen jälkeen päivä meni hienosti. Vuokrapyörissä oli nastarenkaat, kun taas pelottomuudessaan legendaariset motoristit Eki ja Tuke luottivat kesäkumeihin. Azon rohkea ajo päättyi parin viikon sairaslomaan Hyksissä, kun Vietnamissa saatu salaperäinen pöpö vei mieheltä voimat. Sankarillisesti Azo toi kuitenkin pyörän maaliin. Honkien humistessa ja nuotion kipinöidessä kerho muisti 50-vuotta täyttänyttä Makea kerhomme juhlasormuksella Mahtavan ajopäivän jälkeen päätettiin, että tapahtuma järjestetään ehdottomasti myös 2010.

Toukokuu
Kuun alussa Veikkolassa alettiin kunnostaa edellisenä syksynä hankittua katettua peräkärryä. Kärryyn uusittiin lähes kaikki kuluvat osat. Työn päätteeksi Magutsi maalasi kärryn kerhon väreihin.
Hymyilevän motoristin kevätpäivään osallistuttiin runsaalla joukolla, tälläkin kertaa avecit takatuhdoilla. Kaunis alkukesän lauantai oli monelle kauden aloitusajo. Tarkka ja Nina näyttivät kaikille esimerkkiä osallistumalla tapahtumaan kumpikin omilla pyörillään.
Total Balalaika Showhun valmistuttiin toimittamalla passit ja viisumihakemukset lähimpään Valko-Venäjän lähetystöön Tallinnaan.
Ruosteenpoistokurssi pidettiin Nummelassa Rikun johdolla. Ajoharjoittelun vaativuutta lisäsi lähes koko päivän kestänyt kaatosade. Osallistujamäärä oli hyvä, etenkin keli huomioiden.
Takaisin Karjalaan turnauksen, legendaarisen Petroskoin matkan veteraania Ekiä muistettiin Nummelassa. Kerhomme ainoa oikea moottoripyöräilijä Eki kuittasi siivet #32.

Kesäkuu
Total Balalaika Show starttasi Länsisatamasta torstaina 10.6. Heti aluksi pientä harmia aiheutti Markulla lainassa ollut V-max, jonka akku hyytyi satamaan. Ongelma ratkesi Tallinnassa, kun paikallisesta All Rightista löytyi uusi patteri. Matkaan lähti myös runsas ensikertalaisosasto, jota silmälläpitäen laivan kuppilassa oli Tuken ja Juuson johdolla pidetty tiukka sananluku ryhmäajamisen nikseistä ja Valko-Venäjällä odottavasta liikennekulttuurista. Pienen treenin jälkeen matka sujuikin hienosti ensimmäiseen yöpymispaikkaan, slaavilaisen viehättävän Liettuan ihmeelliseen Vilnaan.
Illalla ehdittiin jopa syödä hätäinen illallinen Vilnan yössä.
Torstai amuna startattiin Vilnasta sitten virein mielin kohti suurta tuntematonta, Minskiä. Rajalla meitä hieman juoksutettiin ”venäläiseen tapaan” luukulta luukulle. Viimeiseltä luukulta saimme ostaa euron maksavat matkavakuutukset. Raja-aseman toiminta oli kuitenkin kokonaisuutena positiivinen yllätys, sillä liki 30 pyörää ja huoltoauto olivat markkinasosialismissa tunnin sisällä rajalle saapumisesta.
Tie Rajalta Minskiin kulki läpi viljavien vainioiden. Tiekin yllätti positiivisesti hyväkuntoisuudellaan. Liikenteessä moottoripyörien kohtelu oli kuitenkin samanlaista kuin varsinaisella Venäjällä – ajamista takarenkaassa kiinni, kiilaamista ja muuta pientä mukavaa.
Hotelli löytyi yllättävän helposti. Johdatus oli matkassa, sillä juuri kun pyöriä parkkeerattiin hotellin pihalle, taivas aukeni hillittömäksi rankkasateeksi.
Lauantaiaamu alkoi opastetulla bussiajelulla. Bussi ja ryhmä odottelivat kohteliaasti kerhon johtoa, sillä pressa ja toimitusjohtaja vetelivät huoneissaan vielä kauneusunia sovittuna tapaamisajankohtana.
Ryhmän tavoittivat vielä ensimmäiseltä etapilta tien päältä Mara ja Azo jotka jostain kumman syystä myöhästyivät lähdöstä. Keli oli loistava ja kaupunki kaunis.
Illalla vietettiin perinteistä reissujuhlaa koko porukalla.
Lauantaiaamuna jätettiin ihastuttavalle Minskille jäähyväiset ja startattiin kohti Riikaa. Liettuan puolella huomasimme, että peräkärryllä ei ole nimeä. Äänestyksen voitti ehdotus Svetlana – lieneekö ehdotuksen esikuvana ja siis peräkärryn sylikummina ollut verevä huoltoaseman myyjä. Tuumasta toimeen, pullo samppanjaa myyjä-Svetlanalta ja ristiäiskastajaiset hoidettiin välittömästi huoltiksen pihalla. Svetlanalle tuli heti myös töitä, sillä Markulla lainassa ollut V-Max ilmoitti jälleen kuolevaisuudestaan. Nyt ei ollut vika akussa, vaan tällä kertaa hajosi bensapumppu. Kovan onnen pyörä nostettiin Svetlanaan ja Markku huoltoautoon.
Vettä satoi vaihtelevasti loppumatkan Vilnasta Riikaan. Riikan hotellissa osallistujia odotti yllätys. Eza ja Juuso olivat menomatkalla jättäneet hotelliin turnauspaidat koko joukolle.
Illalla nautittiin illallinen Riikassa ja sunnuntaina ajettiin vaihtelevassa säässä takaisin kotiin. Valko-Venäjä oli positiivinen yllätys. Paikka oli siisti ja turvallinen. Ihmiset iloisia ja kuitenkin tunnelma jotenkin erikoinen. Hintataso oli todella edullinen, niinpä maa pääsi kerhon viralliselle suosituslistalle.

Heinäkuu
Kesäretki tehtiin tällä kertaa itäiseen Viroon, Narvaan. Reittivalintamme, eli rannikon suuntaiset pikkutiet, onnistui mainiosti. Custom-miesten Olliksen (Triumph Rocket III) ja Veskun (Suzuki M 1500 Intruder) etukäteen toivomat pehmeät sepelipätkät tuli löydettyä. Miehissä onkin selvästi enduroainesta. Narvassa mitään mainittavaa ei ollut. Majoituspaikkana Meresuu-kylpylä ylitti toivomukset.

Elokuu
Poroja, hikeä ja sääskiä -turnaus vei Maukan, Juuson ja Tuken aluksi Lapin rajoille Suomussalmelle. Siellä sekä poroja että metsäautoteitä löytyi riittävästi, ja kun päivittäisten ajojen varteen sattui karhupuistoa ja Raatteen tietä, oli matka endurosafaroinnin kannalta 10 plus. Yöt vietettiin Hossan vanhalla rajavartioasemalla. Kuusamon rajamaiden metsistä mopot kulkivat Pyhä Unplugged-festareille, siellä mukaan liittyi myös Jäämerellä käväissyt Jomppa. Akustisten soundien vaiettua jatkettiin Maukan mökille Keiteleelle.
Perinteistä Rapurallia ajettiin kuun lopussa läntisen Uudenmaan mutkateistä nauttien. Ilta sujui hyväksi koetun kaavan mukaan: rapuja, snapseja ja luonnollisesti Sillanpään marssilaulua.

Syyskuu
Kauden päätösajo ajettiin Padasjoelle Jorman mökille. Jorma ja Jomppa toivottivat kylmettyneet osallistujat heti perjantai-iltana tervetulleiksi kuuman makkarakeiton kera. Kakkosryhmä saapui paikalle lauantaiaamusta. Perniöstä parta huurteessa saapui myös Azo – oli muuten kunnioitettava suoritus.
Päiväohjelmassa oli linja-autokyytiä 60-luvulta. Tunnelmaa nosti matkanvarrelta poimittu lipuntarkastaja Jomppa joka liput tarkastettuaan tarjosi matkustajille tujaukset leikattua konjakkia.
Sunnuntaina palattiin kotiin, jokainen oman reittivalinnan mukaan.

Lokakuu
Hallituksessa käytiin vilkasta keskustelua oman huoltoauton hankinnasta. Valtuutus saatiin ja Hampuriin lähetettiin hankintaryhmä Ripe, Kenzu, Magutsi ja Tuke autoa ostamaan. Etukäteen tsekattu entinen Saksan Punaisen Ristin katastrofiauto vastasi ennakkotutkimuksia myös paikan päällä. Siispä auto ostettiin ja tuotiin Suomeen.
Heti tuloaamuna Veikkolassa vietettiin auton ristiäisiä. Osallistujien paljous yllätti järjestäjät, mutta tarjoilut piisasivat hyvin. Tapahtumassa suoritettiin myös yleisölennätyksiä Big Mamaksi kastetulla Mersulla.

Marraskuu
Marraskuussa pidettiin sääntömääräinen syyskokous Tallinnassa. Kokouksessa esiteltiin tuleva juhlavuoden matka Kroatiaan. Osallistujat innostuivat matkasta ja ilmoittautumisia tuli runsaasti. Hallituksen esittämä vuoden 2010 budjettikin hyväksyttiin. Hallitusta vahvistettiin Jormalla , joka sai pressan erikoispalkinnon hyvästä päätösajon järjestelyistä. Magutzin pressa palkitsi korvaamattomasta työpanoksesta Svetlanan ja Big Maman kunnostustöissä. Masa palkittiin oikeasta asenteesta Hymypoika-patsaalla. Vuoden moottoripyöräilijäksi äänivyöryllä valittiin Magutsi.

Joulukuu
Loppuvuosi kuluikin Big Maman varustelutalkoissa. Kauppamies Juuson myötävaikutuksella huoltokuormuri sai muun muassa huikeasti lisää valotehoa, kun etupuskurille ilmestyivät Hella Rallye 1000 -sumuvalot ja apupitkät. Ison Mamman audiojärjestelmästä kiitämme Makea ja Annea. Huippuluokan kaijutinsysteemeistä kumarramme Kimille. Kiitos kuuluu myös kaikille jotka projektiin osallistuivat joko työpanoksella tai tavaralahjoituksilla.
Hallitus kokoontui koko vuoden aikana kaikkiaan neljä kertaa. 2009 muistetaan kerhomme tähän astisen historian toiminnallisimpana vuotena. Joka kuussa oli tapahtuma, jopa useampia. Kerhon kehittyminen tuo myös uusia taloudellisia haasteita. Parina kuluneena vuonna hankittu kalusto tulee moninaistamaan harrastustamme ja vaatimaan lisärahoitusta tulevana vuotena. Runsas osallistuminen kertoo jäsentemme sitoutumisesta. Uusia harrastajia tuli runsaasti siipiemme huomaan. Tämä taas kertoo konseptimme onnistumisesta.

Tästä on hyvä jatkaa!

Tuke & Juuso

2008

TURVALLISUUDEN VUOSI

Kerhon kahdeksas toimintavuosi alkoi tavan mukaan vauhdikkaasti.

Tammikuu
Kutsut kesän pöätapahtumaan ”Kaarle Kustaan Ajoihin” postitettiin jäsenmaksujen kera. Ripen toimesta nettisivuille päivitettiin 2008 kalenterin lisäksi edellisen vuoden toimintakertomus.

Helmikuu
MP 2008 -messujen jälkimainingit vietettiin, kiitos Ajomestari Karin, TöBo:n tiloissa Töölössä. HD-Kari, Kenzu, Vesku ja Pressa valmistivat iltabuffet´n. Kattilasta tarjoiltu booli maistui osallistujille erinomaisesti, joka ei ollut kovin suuri yllätys veikot tuntien. Eräs jo aiemmin vireille pantu asia saatettiin päätökseen. HD-Hannu vannoi juhlallisen valan ja sai siipiin kiinnityksen #29. Lämmittelyt ennen Rymy Eetua käytiin Ezan toimistolla. Iloisen laulujuhlan päätti yläkerran vähemmän iloinen asukas, joka hyökkäsi toimistolle. Rymyssä juhlittiin valomerkkiin saakka.

Maaliskuu
Perinteisesti Hallitus ja Yhdistys kokoontuivat Pyhällä. Hallitukseen valittiin vpj Tomppa, sihteeri Ripa, Tj Kenzu ja jäseniksi Kimi ja webmaster Ripe. Pressa jatkoi edellisenä vuonna tehdyn valinnan mukaisesti. Viitiksen ehdotus tilata sormukset toteutettin ja päätettiin muistaa niillä 50, 60 ja 65 v. päivänsankareita. Tilintarkastajien Maken ja Guzzi-Karin esityksen mukaan Pressalle ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus ed. tilikaudelta. Vastuulliset olivat päätöksestä jälleen syvästi helpottuneita. Pyhällä muuten toiminta oli entisellään. Toisena iltana osallistujat hieman hyytyivät. Sekään ei ollut mainittava yllätys.

Huhtikuu
Loppukuusta pidettiin Juuzon polttarit, joihin sisältyi mm. levytyssessio Stockalla, mikroautoilua Myllypurossa, saunomista Harjutorin legendaarisessa bastussa ja iltapalaa demarilinnake Juttutuvassa. Veljien hyvin tuntema naisluonteen oikullisuus sai taas vahvistusta, kun Järvenpään orhin siviilisäädyn vaihtoprojekti tyssäsikin heti polttarien jälkeen. Kerrankin kerhon jäsenillä ei kuitenkaan ollut tähän käänteeseen osuutta.

Toukokuu
Kausi avattiin ajoharjoittelutapahtumalla Tuusulan Juslassa ajomestarina Kimi ja pääkouluttajana Riku apulaisenaan Riku Jr. Tapahtuma oli menestys. Ajoharjoitteluvälineinä käytettiin myös raskasta kalustoa. Tapahtumasta kiitollisena päätettiin kutsua pääkouluttaja Riku syyskokouksen vieraaksi.
Loppukuusta ajettiin Azon isännöimänä kerhon historian ensimmäinen Rastiralli Uudellamaalla. Suunnistusta ja moottoripyöräaiheisia tehtäviä oli kolmessa paikassa. Keli oli mahtava ja osallistujat totesivat että huolella tehdyt järjestelyt toimivat loistavasti. Voittajiksi kruunattiin Kimi kakkoskuskeineen parinaan Jäken puskasta geimeihin porhaltanut Juuzo.

Kesäkuu
”Kaarle Kustaan Ajot” Gotlantiin Ruotsiin alkoivat kurjasti. Vain kymmenen kilometriä ehdittiin ajaa, kun sattui kahden pyörän peräkolari. Uhkaavasta tilanteesta selvittiin onneksi naarmuilla. Illalla Naantalissa tavattiin Ollis, joka vaiherikkaan päivän jälkeen liittyi ryhmäämme.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin Naantalissa. Hallituksen esittämät sääntömuutokset hyväksyttiin yksimielisesti.
Aamulla aikaisin startattiin Kapellskäristä kolmessa ryhmässä. Tiet olivat loistavia ja liikennekulttuuri maanosan sivistyneintä. Iltalautalla siirryimme Nynäshamnista Visbyyn, jossa House Of Widowmakers sijaitsi.
Torstaina oli retkipäivä. Ryhtiryhmä tutustui Gotlantiin pyörien päältä. Hampuusiryhmä hoipperoi oman reissunsa jalkaisin Visbyn vanhassakaupungissa, ainakin hajanaisten muistikuvien mukaan.
Torstai- iltana vietettiin matkan iltajuhla Black Sheep Arms Pubissa. Ensimmäinen kerhon muistosormus luovutettiin Tj Kenzulle. Aktiiviset hangaroudit Jake ja Ollis kutsuttiin varsinaisiksi jäseniksi numeroilla #30 ja #31. Myös tiukka huutokauppa pidettiin, jossa pelästynyt webmaster jäi Veskun huudoissa jalkoihin. Vesku herrasmiehenä lahjoitti huutokauppaesineen uudelleen huudettavaksi johonkin seuraavista huutokaupoista. Perjantaina lähdettiin lautalla Oskarshamniin ja sieltä Tukholmaan, jossa yövyimme. Illalla tutustuttiin Tukholmaan rauhallisissa merkeissä.
Lauantaina ajeltiin päiväretki Tukholman ympäristössä ja iltaviikkarilla Helsinkiin. Viikkarin vilkas iltatarjonta johti seitsemän kuljettajan ryhdikkääseen päätökseen jättää pyörät muiden siirrettäväksi laivasta satamaan ja toisena aikana haettavaksi sieltä pois.
Loppuyhteenvetona vuoden pääreissusta voidaan todeta, että Ruotsissa tiet olivat hyviä, kaikki toimi, majoitukset olivat loistavia ja Gotlanti upea. Extreme-matkoihin tottunut ryhmämme jäi kuitenkin alkureissun kolarista huolimatta kaipaamaan ehkä lisää ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, joka tapauksessa ”sitä jotakin” ja lauttamatkailua oli reissuun ahdettu hieman liikaa. Aikakirjoihin kuitenkin merkitään hyvät järjestelyt, hauska ryhmä ja –matka.

Heinäkuu
Kesäretki suuntautui Baltiaan Viita Matkojen ja Star Toursin opastamana. Torstai- iltana tarjolla oli korviavihlovaa karaokea Kuresaaressa.
Perjantaina lauttamatka Saarenmaalta Ventspilitsiin sujui pelon ilmapiirissä. Latvialainen kansantanssiryhmä, keski-ikä 85 v, vaani tanssitaitoista ryhmäämme ja Pressan johdolla pakenimme laivan takakannelle loppumatkaksi.
Riikassa, hyvän kelin suosiessa kaikki meni hyvin.
Sunnuntaina Superfastilla Suomeen. Kiva reissu ja piristysruiskeena Jarin kutsuma ensikertalainen Inkkari.

Elokuu
”Long way up 2008” oli tempaus, jossa harjoiteltiin yö- ja matka-ajoa kolmen pyörän voimin. Pyhä unplugged -tapahtuma, kesäinen Lappi – 1000 km repäisy oli hauska kokemus.
Maukan viisikymppisiä juhlittiin Otaniemessä suurella joukolla. Juhliin oli kutsuttu Maukan vanhoja ystäviä, duunikavereita ja kerhon siipienhaltijat. Yllätysnumerona luovutimme muistosormuksen. Tilaisuutta juhlisti noin satapäisen juhlavierasjoukon laulama Sillanpään marssilaulu.
Loppukuusta ajettu Rapuralli toimi jälleen. Sinne ja tänne poukkoileva ajoreitti oli loistavasti suunniteltu kokonaisuus, Keppanakellarissa nautittu lounas hyvä. Rapujuhla toimi niin hyvin, että ekaa kertaa pyörällä osallistunut Panda halusi jo etukäteen maksaa 2009 jäsenmaksun.

Syyskuu
”Kaasua Woikoskella” – päätösajo suuntautui nimensä mukaisesti Woikoskelle, Joken landelle. Ajomestari Jokke oli suunnitellut ennennäkemättömän hyvät reitit. Saunan jälkeen nautittu sienikeitto ja hirvipata onnistuivat loistavasti, tosin hassuin seurauksin, sillä koko porukka putosi kertalaakista illallisen jälkeen. Sunnuntai oli tosi viileä päivä ja pääkaupunkiseudulle palattiinkin suorinta reittiä.

Lokakuu
”Widowmakers goes Frankfurt” -järjestelyt vaativat hallituksen kokouksen. Sihteeri Ripaa muistettiin kakkukahvien lisäksi kolmannella sormuksella. Tapahtumasta yllättynyt sihteerimme kutsui hallituksen jatkoille Rymyyn. Loppu on historiaa, josta vaietaan.

Marraskuu
Kolmas Saksassa pidetty syyskokous starttasi tilausajona Helsingistä Tampereelle perjantaina. Hahniin lennettiin Ryanairilla, joka on varsinainen kokemus. Tilausbussi odotti Saksassa ja matkaan päästiin kauppareissun jälkeen. Bussissa pidettiin suuntaa-antava kysely juhlavuoden 2010 kesämatkajärjestelyistä Välimerelle. Illalla tutustuttiin Frankun keskustaan.
Lauantaiaamuna pidettiin syyskokous yhdistyksen uusittujen sääntöjen mukaan. Vuoden 2008 moottoripyöräilijäksi äänivyöryllä valittiin ikäpresidentti HD-Kari. Pressa palkitsi kaksi ajomestarina toiminutta jäsentä, Kimin ja Azon. Pressa ja hallitus pysyi entisenä, lukuun ottamatta ansiokkaasti toiminutta sihteeri Ripaa joka oli tehtävästä toivonut vapautusta. Uudeksi sihteeriksi valittiin Guzzi-Kari. Tilintarkastajiksi valittiin Make ja Juuso, varalle HD-Kari ja Jokke.
Kokouksen jälkeen tutustuimme Main-jokeen vesibussiristeilyllä. Iltajuhlassa nautimme kokonaisina paistettuja hanhia Sillanpään marssilaululla höystettynä. Sunnuntai oli pitkä päivä ja paluumatka ei tuntunut päättyvän milloinkaan.

Joulukuu
Juhlapyhiä odotellessa alettiin hissun kissun käynnistellä kesän 2009 päämatkan järjestelyjä. ”Total Balalaika Show” suuntautuu vanhan maailman viimeiseen linnoitukseen, markkinasosialismin tiellä jatkavan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.

Yhteenveto
Vuosi 2008 jää muistoihin ennätysmäisen monen tapahtumansa ansiosta. Tarjolla oli kaikkea kaikille. Turvallisuutta korostettiin varsin vaativan harrastuksemme vuoksi. Tapahtumaisäntinä toimineet ajomestarimme selvisivät vaativista tehtävistään hyvin. Talousasiat menivät erinomaisesti. Tästä kiitos taloudesta vastaavalle Toimitusjohtajallemme sekä tuntemattomana pysyvänä jäsenellemme, joka antoi yhdistyksellemme huomattavan rahalahjoituksen. Kiitos kuuluu myös eritoten kaikille tapahtumiin osallistuneille.

Tuke & Juuzo

2007

VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA!

Kerhon seitsemäs toimintavuosi alkoi vauhdikkaasti.

TAMMIKUU
Make, Guzzi-Kari ja Tuke käynnistivät kesän päätapahtuman, Kaliningrad Cowboys -kesämatkan järjestelyt. Tammikuu oli muutoin varsin lauha. Muutamia rohkeita alan harrastajia oli vielä liikenteessä pyörillä.  Maukka ja Tuke kävivät tutustumassa Tukholman Mp-messuihin tulevia projekteja silmälläpitäen.

HELMIKUU
Siipien haltijat tutustuivat sankalla joukolla MP 2007 -messuihin Helsingissä. Messujen jälkeen pidettiin saunailta Pasilassa. Illalla keskusteltiin kerhon suuresta tulevaisuudesta ja päätettiin, että 10-vuotisjuhlavuosi on vuonna 2010, sanokoon matematiikan harrastuspiirit mitä tahansa. Vuoden 2010 juhlamatka järjestetään Välimerelle ja pyörät toimitetaan sinne rahtikonteissa etukäteen. Ja loppuvuodesta 2010 järjestetään kunnon bileet, niin kuin vain Widowmakers sen osaa. Kalingrad Cowboys -kutsut laitettiin postiin pienen hässäkän jälkeen.

MAALISKUU
Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Pyhällä. Maratonin mittainen kokous (4 h) kävi osallistujien voimille, vaikka nesteytyksestä pidettiin koko suorituksen ajan erityistä huolta. Vastuuvapaus kuitenkin myönnettiin Tukelle ja muulle hallitukselle.
Edellisessä syyskokouksessa päätettyyn toimitusjohtajan virkaan valittiin Kenzu. Hallituksessa jatkavat presidenttinä Tuke, varapressana Tomppa, toimitusjohtajana siis Kenzu, sihteerinä Ripa, webmasterina Ripe sekä nakkeja vailla olevana rivijäsenenä Kimi.
Englantilainen potilas Steve ei hallitukseen kuulu, mutta hoitaa Area Managerin virkaa Englannissa ja Irlannissa.
Kokouksessa määriteltiin erityisvaltuutus toimitusjohtaja Kenzulle, joka alkaa jatkossa vetää kerhon operatiivista toimintaa. Lisäksi valittiin muutama toimikunta hoitamaan tulevaisuuden hankkeita. Runsaslukuiset jäsen- ja ilmoittautumismaksut Kaliningrad Cowboys -turnaukseen saapuivat.

HUHTIKUU
Huhtikuussa sattui ja tapahtui. Pressa avasi enteellisesti perjantaina 13. päivänä kevätkokouksen valtuuttamana 10-vuotisrahastotilin Nooa-pankkiin 2 000 euron talletuksella.
Seuraavana päivänä pidettiin historian ensimmäinen WMCF Curling Games. Synttärisankari Kimin muistamisen jälkeen alkoi rankka lajiharjoittelu, jossa hallin omistajana toimiva M15, eli Uusis, eli mies, jota pimeäkin pelkää, olisi kalvennut. Suuren suosion saavutti emaliämpäriin tehty tervetuliaisbooli. Palkittuja oli runsaasti. Valmentajien raadin valitsemana parhaan urheiluasun kantajana palkittiin Juuso. Hän oli teeman mukaisesti ja lajille kai sitten sopivasti pukeutunut nahkaiseen kerhon viralliseen ajotakkiin.
Palkintoillallista juhlistivat ravintola Zin Kellerissä lukuisat bratwurstit ja schnitzelit. Sillanpään marssilaulusta kuvattiin musavideo, josta tähtiohjaaja Antti Jokinenkin olisi kade.  Jatkot pidettiin Pataässässä eikä niistä sen enempää.
19.4. Ursulassa pidetyn hallituksen kokouksen perusteella Tomppa varasi 6.12.2010 järjestettävään gaalaan tilat. 21.4. ensiesittelynsä sai webmasterimme kehittämä MC Widowmakers -kauppa. Ilmoittautumisia ja tilauksia tuli heti. Erinomaista toimintaa. 24 jäsentä ilmoittautui Kaliningrad Cowboys -moottoripyöräturnaukselle.

TOUKOKUU
Toukokuu oli toimintaa täynnä. Fun & Safe -ajoharjoitteluleiri pidettiin Joutsassa. Tiukka päivä ei aivan piisannut, sillä harjoittelut jäivät hieman kesken. Päivä oli varsin onnistunut, kukaan ei kupsahdellut ja vastaavaa toimintaa toivottiin jatkossakin.
Sitten kolahti. Kunniajäsen Viitis kaahasi V-rodinsa vaaka-asentoon 50 metriä kotiportilta ja todisti vakuutusmiesten tilastot oikeiksi. Eli koti ja sen välitön läheisyys on maailman hengenvaarallisinta seutua, josta kannattaa pysyä kaukana.. No joka tapauksessa Viitis pääsi ajosuorituksensa ansiosta perehtymään useita kertoja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoyhtymän Jorvissa sijaitsevaan mainioon terveydenhoitoyksikköön, jota vanhalla suomella kutsutaan sairaalaksi. Kaverina Pasilla oli oikein hyvin tyyliin sopiva oikean jalan kokokipsi.
Viisumihakemukset tulevaa Kaliningradin matkaa varten laitettiin sisään.

KESÄKUU
Kesäkuun viidentenä päivänä vietettiin yllätysjuhlat vähän aiemmin 60 vuotta täyttäneelle Viitikselle. Tapahtuma kuului kolarissa loukkaantuneen surmanajajan kuntoutusoperaatioon. 40-henkinen sekakuoro esiintyi sankarille ja puutarhajuhlat onnistuivat mitä mainioimmin. Sankaria muistettiin Chicagosta tilatulla HD-nahkarotsilla ja taululla, jossa komeili lähes koko jäsenistömme.
Kaliningradin turnaukselle lähdettiin 13.6. Keskiviikkona oli upea keli. Liepajaan päästiin hyvin. Paikallisen mp-kerhon rekan kokoinen jäsen kiitti avusta tien päällä ja saatteli meidät hotellille. Keskiviikosta selvittiin, ainoana menetyksenä Tähtisen vasemman jalan purkkari. Olliksen Rocket peiteltiin hellästi yöllä ravintolasta saadulla viltillä.
Kaliningradiin ajettiin Kuurinkynnäksen kautta. Viranomaistoiminta yllätti meidät saamattomuudellaan ja erikoisilla verotusratkaisuillaan. Kaliningrad oli muutoin positiivinen yllätys, mutta meno oli kuin apeista vappubileistä. Rajamuodollisuudet ulos Venäjän alueelta olivat kuten tullessa, jonotusta sinne tänne ja yllättäviä maksuja. Aika erikoista touhua. Ennen rajaa kerättiin ruplakolehti, jolla ostettiin seitsemän litraa vodkaa tuliaisiksi kotiin.
Riikassa iloiseen joukkoomme liittyi Kenzu. Illalla pidettiin perinteinen reissujuhla, jossa siivet sai huoltomies 1 eli Bisse #26. Lauantaina vietimme vapaata ohjelmaa Riikassa ihmetellen mm. zeppelinien kokoamishalleja. Sunnuntaina ajoimme kaatosateessa Tallinnaan, jossa turnauksemme sai ikävän lopun. Tallinnassa neljä pyörää kaatui sateen liukastamaan junakiskoon. Onneksi selvittiin esinevahingoilla.
Uimakandidaatin merkin olisi ansainnut Juuso, joka muiden ajaessa itse ui Riikasta Tallinnaan. Rukan goretex-puku piti kuulemma veden ja kylmyyden erinomaisen hyvin sisällään.

HEINÄKUU
22. päivänä alkoi kesäretki Saarenmaalle. Yllätykseksi siellä oli olutfestarit ja prätkäkokoontuminen. Koko lautta oli täynnä pyöriä ja osa jäi rannalle. Puhallusratsioitakin oli muutama matkalla. Reissussa oli hyviä aineksia tuleviksikin vuosiksi.

ELOKUU
Maukan ja Tuken operaatio Neljän Laivan Buffet starttasi Norjan kautta Skotlantiin. Pojat palasivat Amsterdamin kautta Suomeen ajaen parissa viikossa 5100 km.
Rapuralli starttasi Bembölen kahvituvalta. Edellisvuoden tapaan osallistujat kävivät muistamassa taannoin joukostamme poistunutta Timppaa (#20) Kellonummella. Uudenmaan kierroksen jälkeen osallistujat tapasivat Perniön ABC:llä Maukan ja Tuken, jotka saapuivat suoraan Skotlannin-reissustaan Turun sataman kautta. Tammisaaressa uitiin tosissaan ja rentouduttiin.
Hallitukselle saapuneen ehdotuksen perusteella Azo (#27) vannoi juhlallisen valan. Sunnuntaina sitten kotiin, ja jotkut kastuivat (kaikki muut), jotkut eivät (Tuke).

SYYSKUU
Pärinää Päijänteellä, perinteinen syysajo, ajettiin syyskuun lopussa. Kohteena oli Veskun mökki Sysmässä. Tällä kertaa pressa joukon kärjessä eksyi kunnolla ja tutuiksi tuli etenkin Ylikeravan mielenkiintoinen tiestö ja pientalokorttelirakenne. Niin tai näin, juhlat pidettiin mökillä texmex-tunnelmissa. Eritoten tunnelmaa juhlisti paikalle saapunut Elvis, joka on siis kaikenlaisista huhuista huolimatta still alive ja pyörittää kertomansa mukaan arkihomminaan noutopitseriaa Padasjoella. Heinäkuussa Tallinnan-laivalta bongattu hangaround Markku toi uutta vireyttä osastoomme.

MARRASKUU
Sääntömääräinen syyskokous sai nimekseen Renkaat Ulvoo – Voitto Häämöttää. Korkkarisaksalla höystetty Berliinin-tapahtuma oli menestys. Ohjelmaa oli runsaasti. Metroajelua, Checkpoint Charlieta, Irkku-baaria ja KaDeWen tavarataloa. Syyskokouksessa vietettiin Clasun, Isomasan ja Bissen synttäreitä. Vuoden moottoripyöräilijän palkinnon pokkasi Clasu. Pressa muisti venäläisillä 76mm kenttätykinhylsyillä Juusoa ja Touhoa. Uusi siipienhaltija Vesku #28 vannoi legendaarisen valan jäsenistömme raikuvien aplodien säestämänä. Matkakohteeksi tulevalle vuodelle valittiin Ruotsi. Teemakseen vuosi 2008 sai turvallisuuden Vuoden. Uusi, tapahtumakohtainen virka Ajomestari näki päivänvalon. Illalla kestosuosikki Sillanpään marssilaulu kaikui oluttuvissa.

JOULUKUU
Varauduimme tulevaan 10-vuotisjuhlavuoteen tallettamalla toisen 2000 euron talletuksen Nooa-pankkiin yhden vuoden määräaikaistilille. Tuleviin projekteihin valmistauduttiin hallituksen ja Berlinissä valittujen Ajomestareiden koulutusmatkalla Tallinnaan joulukuun lopussa.

YHTEENVETO
Vuonna 2007 sattui ja tapahtui. Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Jäsenet löysivät laadukkaat fanituotteet. Tapahtumien budjetointi onnistui kohtuullisesti. Tässä on kuitenkin tulevana vuonna edelleen kehittämisen varaa, ja Kenzun ja ajomestareiden osaaminen ratkaisee onnistumisen. Tapahtumissa fiilis oli mahtava ja runsas osallistuminen kertoo omalta osaltaan tästä. Ikävänä asiana Viitiksen lipat ja neljä moottoripyörää nurin Tallinnassa. Tätä emme koskaan enää halua kokea. Syyskokouksen linjaus siitä, että tulevan vuoden teema on Turvallisuuden vuosi 2008, on päätös paikallaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Tuke & Juuzo

2006

SURUN JA ILON VUOSI

Tammikuu
Heti 7.1. saimme suruviestin. Kerhomme perustajajäsen Timppa nukkui pois Jorvin sairaalassa vaikean sairauden murtamana. Timppaa viimeiselle matkalle saattoivat Tuke ja Magutsi. Kerho muisti perustajajäsentä havuseppeleellä, joka oli kukitettu ja varustettu surunauhalla kerhon värein, mustalla ja oranssilla. Operaatio Neljä Maata – Neljä Waluuttaa potkaistiin käyntiin.

Helmikuu
Mp 2006-messuilla edellisvuonna kunniajäseneksi nimitetty Viitis sai herätyksen ja tilasiuuden HD V-Rodin. Tulevan joulun hittituote eli kerhon joulukortti kuvattiin Masalassa. Poroksi valittu Tomppa oli sorkkaeläin paikallaan. Kiitokset myös Rocket-Karille sunnuntaipäivän uhraamisesta hyvälle asialle. Jäsen- ja ilmoittautumismaksut saapuivat. Suurta iloa osallistujille tuottivat huoltomiehet Bisse ja Lasse ilmoittautumalla kesän koitokseen. Pressaa etenkin lämmitti harrastajien kiinnostus tulevalle matkallemme. Kerhomme nettiosoite uusittiin www.widowmakers.fi -ksi.

Maaliskuu
Smoto ry:lle toimitettiin liittymishakemus. Sääntöjen mukaisesti kevätkokous pidettiin Pyhällä.  Hallituksessa jatkoivat edelleen Pressana Tuke, varapressana Tomppa (joka nykyisin tunnetaan Hannusjärven Ritchie Bläckmorena), sihteerinä Ripa, jäseninä Kimi, Kenzu ja Ripe. Aamun varsin kosteita kokouksia todisti brittivahvistus Steve. Häntä jostakin syystä järkytti syvästi suomalainen hallitustyöskentely ja ihmetytti Nokian menestys maailmalla. Yhdistyksen kevätkokous myönsi vastuuvapauden edellisestä tilikaudesta vastuunalaisten suureksi hämmästykseksi ja helpotukseksi.

Huhtikuu
8.4. pidettiin WMCF BOWLING PARTY Ruusulankadun keilahallissa. Osallistujat pitivät tapahtuman tunnelmasta. Ripe kantoi voittajana taistelijan maljan kotiin. Parikilpailun matkapalkinto matkasi Evan kyydissä samaan osoitteeseen. Neljä Maata – Neljä Waluuttaa -operaation ohjelma postitettiin jäsenille. Smoto Ry ilmoitti ihme ja kumma hyväksyvänsä yhdistyksemme jäsenekseen. Guzzi-Kari ilmoittautui Kesäpäivä Kangasalalla -aloitusajon organisaattoriksi. Perättömäksi taas osoittautui Karin väite, että Pressa aikoo pilkkoa uskollisen Mersunsa ja tehdä siitä sivuvaunun V-Maxiinsa.

Toukokuu Kauden virallinen aloitusajo Kesäpäivä Kangasalalla ajettiin 20.5. viiden pyörän voimin. Osallistumista verotti kova sade. Guzzi-Kari oli suunnitellut erinomaisen reitin. Karin mökillä saunottiin ja grillailtiin. Matkan varrelta poimittiin Mikkelistä tullut Maukka, sekä uuden V-Rodin Kuopiosta hakenut Viitis. Kesäkuu 14. päivä alkoi vuoden päätapahtuma Neljä Maata – Neljä Waluuttaa. Tukevan huoltomiehistön (Bisse & Lasse) lisäksi reissuun lähti 23 pyörää. Asennetta ja esimerkkiä meille muille näytti Hannu, joka ei laivaan ehtinyt HD.n kytkinvaijerin hajottua lähtöaamuna. Hannu ajoi yöllä läpi tuhansien tietöiden Baltian ja Vilnassa odottikin varsin humaltunut joukko Torstaina ajoimme Vilnasta Varsovaan. Tiet olivat paljon parempia kuin olimme odottaneet. Varsin värikäs Puolan ajokulttuuri oli pieni yllätyksen aihe. Illalla pidettiin perinteinen juhlaillallinen Varsovan vanhassakaupungissa. Sillanpään marssilaulua laulettiin niin, että paikallinen poliisi sai hälytyksen. Ravintolan ulkopuolella käydyn keskustelun jälkeen partio toivotti ryhmällemme hauskaa illan jatkoa. Kerhon 24:s jäsen vannoi jo legendaarisen maineen saaneen valan. Kerho toivotti Artsin avosylin joukkomme viralliseksi jäseneksi. Perjantaina saimme turnauspaidat ja tutustuimme Varsovaan varaamallamme charterbussilla. Museokierrokset sujuivat hyvin, sillä KGB-museon opetusten perusteella bussiin ilmestyivät tarjoilut vasta kulttuuriannin jälkeen. Lauantai oli tosi ajopäivä. Varsovasta Riikaan mitattu noin 700 kilometriä vaati veronsa. Aikaisin nukkumaan ja sillä siisti. Masat ja Jokke jatkoivat Saksan kautta Ruotsiin ja sieltä Helsinkiin. Sunnuntai meni leppoisesti ajaen Riikasta Tallinnaan. Tuliaiset ostimme Tallinnan Maxista. Tällä matkalla tuli ajettua tarpeeksi. Viiden päivän aikataululla ei pidemmälle voida lähteä, se kävi selväksi. Säiden osalta matka oli mitä mainioin. Kertaakaan ei satanut. Heinäkuu Heinäkuussa potkaistiin käyntiin syyskokousjärjestelyt. Tapahtuma sai nimen Lento 4711 tuon 70-luvulla innostusta niittäneen kölninveden mukaan. Mainoselokuva kuvattiin Espoossa ja toimitettiin postitse jäsenmaksun maksaneille.

Elokuu
Perinteinen Rapuralli ajettiin 25. elokuuta. Mukavan lisän ralliin toi englantilaisvahvistus Steve, joka illalla nimitettiin kerhon Area Manageriksi alueena Englanti ja Irlanti. Ukko innostui nimityksestä niin, että osti seuraavalla viikolla Honda VFR:n. Mutkaisia teitä, auringonpaistetta ja rapuja riitti. Myös muutama snapsi nautittiin. Varsovassa esitelty luottokorttikokoinen laulukirja toimi hyvin. Myös Skoldö sai nauttia kuoromme kestosuosikiksi nousseesta Sillanpään marssilaulusta. 23 moottoripyöräilijää ilmoittautui lento 4711:lle.

Syyskuu
Guzzi-Kari rimpautteli Saksaan ja varasi liput We will rock you -showhun. 29:ntenä päivänä oli ohjelmassa perinteinen päätösajo. Isäntänä toimi toista kertaa Isomasa. Paikka oli vaihtunut. Kerho onnittelee Isomasaa hankinnasta. Matka alkoi hässäkällä. Pressa unohti Masan tarjoaman saksanhirvipaistin kotiin. Tämän ongelman selvittyä huoltoauto kuljettajineen katosi Kemiön saarelle. Janoiset moottoripyöräilijät järkyttyivät tästä käänteestä. Onneksi servicar saatiin navigoitua mökille ja juhlat alkoivat. Kerho muisti viisikymppistä Masaa uusilla ajohousuilla. Isäntä taas sai WMCF-golfsetin. Oli lämmintä ja vähän kosteaa.

Marraskuu
Lento 4711 eli sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kölnissä. Perjantaina osallistuimme We Will Rock You -musikaaliin. Lauantaina oli varsinainen kokous, jonka päätöksellä Tuke jatkaa pressana seuraavan kaksivuotiskauden. Vuoden moottoripyöräilijäksi valittiin äänivyöryllä Viitis. Pressa muisti OSCAREILLA Tomppaa, Ripeä ja Karia. Uudeksi jäseneksi kutsuttiin Rocket-Kari. Jäsen numero 25 toivotettiin sydämellisesti joukkoomme. Kesän 2007 matkakohteeksi valittiin Kaliningrad. Joulukorttikauppa kävi hyvin. Uudet Viitiksen hankkimat pinssit saivat ansaittua huomiota ja kiitosta. Kerhomme lippu, joka on Ripen käsialaa, sai myös runsaasti kiitosta. 7-kerroksinen Kölnin kirkko oli nähtävyys vailla vertaa. Paluulennolla todettiin, että tämän tyyppinen kokousmatka kiinnostaa jäseniä jatkossakin.

Yhteenveto
Vuosi 2006 oli kerhollemme surun sekä ilon aikaa. Timpan äkillinen poislähtö pysäytti ja järkytti. Rapurallin yhteydessä muistimme Timppaa käynnillä hänen haudallaan Espoon Kellonummella. Tämän perinteen toivon jatkuvan tulevaisuudessa. Iloa taas aiheuttivat runsaslukuiset ja mukavat tapahtumat, sekä uudet jäsenet Artsi ja Rocket-Kari. Talous hoidettiin budjetin mukaan. Edellisvuoden päätös kerätä käyttövaroja kerhon kymmenvuotisjuhlia varten toteutui suunnitelman mukaan. Paljon kilometrejä, hauskuutta ja turvallisuutta unohtamatta, tuli mittariin jälleen vuonna 2006.

Tuke & Juuso

2005

RYHDIN VUOSI

Vuosi 2005 oli kerhon Viides kokonainen toimintavuosi. Mc WIDOWMAKERSIN kannalta toiminta lähtkäyntiin edellisvuosien tapaan innostuneesti.

Tammikuu
Yhdistysrekisteriin toimitettiin rekisteröintihakemus, josta päätettiin marraskuussa 2005 pidetyssä syyskokouksessa. FUN & SAFE -toimintaryhmä kokoontui Saunabaarissa ideoimaan toukokuuhun suunniteltua ajokoulutustapahtumaa. Ripen johtamana rakennettiin tapahtumaan nettisivuja ja materiaalia.  Kutsut vuoden päätapahtumaan KOVAA PELIÄ BALTTIASSA saatiin postiin.

Helmikuu Ensimmäistä kertaa oli Pressan vuoro hämmästyä. Baltia-turnauksemme tuli hetkessä täyteen. Lähtijöitä olisi ollut enemmänkin. Varaukset laivayhtiöön ja hotelleihin laitettiin sisään.  Maaliskuu Pyhätunturilla kokoontuivat sääntömääräisesti Yhdistys ja Hallitus. Hallitukseen valittiin Pressa Tuke, Varapressa Tomppa, sihteeriksi Ripa, jäseniksi Kenzu, Kimi ja Ripe.  Yhdistyksen kokous myönsi tilintarkastajien (Guzzi-Kari ja Make) lausunnon perusteella vastuuvapauden edellisestä vuodesta Tukelle ja hallitukselle. Kunniajäseneksi nimitettiin Pasi ja varsinaiseksi jäseneksi rekisteröintiasiassa kunnostautunut Juuso.

Huhtikuu Hyvin ja innolla alkaneen FUN & SAFE -tapahtuman päälle alkoi kerääntyä tummia pilviä. Ilmoittautumisia tuli, mutta ei tarpeeksi. Mainostus ei tuottanut tulosta ja tapahtuma peruttiin. Harmi.
Ilon aihe taas oli 17.4 jolloin patentti- ja rekisterihallitus palautti hyväksyttynä rekisteröintihakemuksemme.  Juuson ja Pasin herätti 19.4 maanantaiaamuna postin pikalähetti. Hallitus ilmoitti nimityksistä Espanjasta lähetetyllä pikakirjeellä.

Toukokuu
Kerhon edustus oli laadukkaana läsnä Liedon Motoristikirkossa, ja synninpäästöä tarvittiinkin. Hymyilevän motoristin kevätpäivään osallistuimme runsaalla joukolla. Samalla testasimme uudet kerhotakkimme, jotka toimivat hyvin ja herättivät ansaittua ihailua sekä positiivista kateutta. Samana iltana kokoontui myös hallitus Juusolla ja perinteiden mukaisesti luovutettiin Juusolle siivet juhlallisen valan jälkeen.

Kesäkuu
Mikko joutui työkiireittensä johdosta peruuttamaan matkansa. Joken hälyttämä Jussi ”Roccet Man” Sairanen paikkasi Mikon. Myös huoltoautoryhmämme koki vaihdon ja Bissen seuraksi tuli Lasse, joka myöhemmin pelasti Juuson matkan.
15. päivä koneet käynnistettiin Länsisatamassa 07.00 ja Auto Expressiin lastattiin 28 moottoripyörää, yksi paku ja 30 harrastajaa. Tallinnasta Riikaan meni hyvin. Hotellimme Konventa Seta sijaitsi vanhassa kaupungissa. Hotellin löytyminen ei ollutkaan ihan helppo juttu.
Riikasta Vilnaan ajoi sujui hyvin. Lassen ansiosta, Suomesta saaduilla ohjeilla Juuson Kotari saatiin kuntoon (sähköjohto poikki, ja Touho sen oikeasti rikkoi…) ja matka jatkui. Illalla hallitus kokoontui Kenzun ja Ripan huoneessa Reval-hotellissa. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Eza ja Touho. Vilnassa pidettiin kulttuuripäivä perjantaina. Asioidenhoitajamme Ryte oli varannut käyttöömme bussin.
Museoiden ja kirkkojen lisäksi tutustuimme KGB-museoon, jossa saapumisemme jälkeen oli museoajan kovimmat hulinat. Vanhalla myllyllä nautittiin lounas. Juhlaillallisella Eza ja Touho vannoivat juhlallisen valan ja saivat siivet.
Vilnasta lähtiessä Kari palkitsi Lassen luovuttamalla ajovuoron Harrikkaan Lasselle. Ilmastointiteipillä rakennetut ajohousut, vähän tiukka kypärä ja takki tekivät Lassesta todellisen HD-miehen. Matkamme pisin ajopäivä (580 km) Vilnasta Tartoon sujui hyvin. Illalla syömään ja ajoissa nukkumaan. Raskas reissu vaati veronsa.
Sunnuntaina Tartosta takaisin Tallinnaan 190 km ajettiin yhtenä ryhmänä.
Matka oli osallistujamäärällä mitattuna kerhon historian isoin. Toiminnallisesti ja järjestelyiden kannalta osallistujakatto on saavutettu. 23:sta jäsenestämme 21 osallistui matkaan. Viisi ensikertalaista täytti paikkansa ja Venäjälle edellisenä vuonna osallistunut Eki oli myös mies paikallaan.
Maukan järjestelyt Liettuassa ansaitsevat täyden kiitoksen. Ripan tutkimusmatka maaliskuussa tuotti hotellimme Vilnassa ja oli täysi kymppi.

Heinäkuu
Hallitus kokoontui Meripäivillä Kotkassa, jossa kerholla oli edustus myös Miss Meripäivä –kilpailun tuomaristossa. Päätettiin monista projekteista, joista mainittakoon kerholippu.

Elokuu  Clasu ja Tomppa kutsuivat porukan mökilleen Tammisaareen toista kertaa. Teema oli takuuvarma: rapujuhlat. Ennen matkaa hallitus oli todennut suuren puutteen. Perustajajäsen Timppa ei ollut saanut siipiä. Tammisaaressa asia saatettiin ajan tasalle, ja juhlallinen vala suoritettiin lukuisten snapsien saattelemana.

Lokakuu Päätösajo pidettiin perinteisesti. Kohde oli Hiittinen ja teema hirvipeijaiset. Rankasta flunssasta toipuva Touho toimi huoltoauton kuljettajana. Saunottiin ja otettiin rennosti.

Marraskuu Syyskokous ja yhdistetyt pikkujoulut pidettiin Tallinnassa. 18.11. Ms Romantikalla päätettiiin 2006 matkasta Varsovaan. Tompasta äänestettiin vuoden moottoripyöräilijä. Pressa muisti Makea ja Timppaa erikoispalkinnoillaan. Mc Widowmakers ry päätti liittyä Smoto ry:n jäseneksi. Guzzi-Kari ei matkaan lapsentekokiireiltään ehtinyt. Suurta kummastusta herätti myös Tikkurilan alaosaston lähes selittämätön osallistumisen puute. Olivatko vaimot nousseet barrikadeille ? Kasvun vuosi 2005 todisti, että toiminnassamme olemme kunnioittaneet periaatteitamme. Turvallisuus, moottoripyöräkulttuurin edistäminen ja hauskat retket – kaikki ovat toteutuneet.

Syyskokouksessa tehty päätös kerätä jäsenmaksu ja tallettaa varat yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuotta varten on päätös joka tukee kerhomme periaatetta mahdollisimman hyvin.

Talouden puolella budjetti piti tiukan viinasmaisen taloudenhoidon tuloksena. Lopettaminen ei elinvoimaista kerhoamme uhkaa, mutta jos uhkaisi, Jurvan kunnalle olisi luvassa sen taloutta tymäkästi tasapainottava piristysruiske.

Pressa Tuke ja oikeinkirjoitus sekä terävät kommentit Juuso

2004

TOIMINNAN VUOSI

Tammikuussa oli aistittavissa tapahtumarikas tuleva vuosi. Pikkujouluissa äänestettiin, tiukalla tuloksella, kesän matkakohteeksi Laatokan ympäriajo. Ripe ja Tuomas avasivat yhteisöllemme uuden viestinnänikkunan, www sivumme.

Maaliskuussa kerhomme hallitus kokoontui ja hyväksyi säännöt. Matkakohteemme sai työnimen Takaisin Karjalaan. Valmistelu tulevalle matkalle oli täydessä vauhdissa. Eräoppaamme Emilio soitteli ympäri Venäjää ja teki ryhmällemme varauksia hotelleihin ja ruokapaikkoihin. Tiedote 2 postitettiin ja ilmoittautumisia tuli runsaslukuisesti.

Huhtikuussa Ripa otti suunnitteluvastuun logo-asiassa. Ideat vedettiin Ursulassa nippuun ja toimitettiin suunnittelijalle. Venäjä projekti eteni Efin ja Sofian voimin.

Toukokuussa Ripa esitti ehdotuksen logosta. Ehdotus sai jäsenistössämme täyden kannatuksen ja kangasmerkit tilattiin.Tutustuimme Hämeen mutkateihin testiretkellä. Olut on muuten erinomaista Vanajanlinnan terassilla.

Kesäkuussa se tapahtui, 16. päivä aamusta starttasimme Sipoon Nesteeltä kahdessa ryhmässä. Ryhmät kohtasivat Vaalimaan kummallakin puolella. Rajamuodollisuudet sujuivat kohtuullisesti. Matka Viipuriin meni hyvin, mutta siellä ensimmäiset vastoinkäymiset kohdattiin. Markku ja Jari ajoivat Viipurissa sateen täyttämiin kuoppiin, jonka tuloksena Markun Suzuki nostettiin vanteet ja keula solmussa huoltoautomme peräkärryyn. Jari ja R1 pystyivät jatkamaan matkaa. Neukkutyylinen Hotelli Olgino toimi kohtuullisesti. Vartiointi pyörillemme toimi hyvin ja ongelmia ei ollut. Torstai aamuna päätimme tehdä Pietari kierroksen, joka muodostui virheeksi. Antti ajoi BMW.nsä ratikkakiskon reikään ja kaatui. Onneksi Antti selvisi mustelmilla. Bemari nostettiin kärryyn venttiilikoppa haljenneena. Kolmisen tuntia vietimme Pietarin ruuhkissa. Illalla saavuimme Petroskoihin. Tie huononi, kapeni ja saavuimme parantola Valkoiseen Lähteeseen. Pysäköidessämme pyöriämme joka paikasta ilmestyi lapsia, jotka hyökkäsivät pyörien kimpppuun. Tässä Ripa menetti Viragon etulokkariiin kiinnitetyn kotkan. Hotellinjohtajan palkkaamat vartijat, työkalunaan vasara rauhoittivat tilanteen ja ongelmat väistyivät. Hannulle kiitokset hauskasta Petroskoin historia-luennosta illallisella.

Perjantaina jakauduimme kahteen ryhmään: moottoripyöräilijät lähtivät putouksille ja loput vetivät päiväkekkulit Petroskoissa .Illallisen nautimme hotelli Pohjolassa. Antti ja Eki illallisen jälkeen taikoivat Bemarin kuntoon.

Lauantai oli oma lukunsa. Ryhmämme jakautui kahteen osaan: kuumaryhmän vetäjänä Jari ja nautiskelijat vetäjänä Maukka. Illalla pysäköimme Sortavalassa Piipun pihaan jonne pyörät jätettiin ja jossa illallisella nautittiin juustolla kuorrutetun leikkeen lisäksi perunalla maustettu voimuusi. Illallinen oli loistava ja vuoden kaloritarpeet tuli täytytettyä.Hotelli Sofia oli retkemme vaatimattomin, mutta varmasti palvelultaan ystävällisin.

Sunnuntai aamuna Värtsilän kautta Suomeen ja Helsinkiin.

Unohtumaton reissu ja seurue. Jälkikäteen kiitokset Efille, Sofialle ja Hannulle järjestelystä Venäjällä. Ilman Ahtia huoltoautossa matkamme olisi ollut katastrofi. Maukalle ja Juhalle kiitokset turva-asioista. Ruiden panos ruokiin ja juomiin oli korvaamaton. Huoltoauton varustelu Viitis, Magutsi ja Tomppa oli loistava. Onneksemme emme juuri tarvinneet asiantuntijalääkärimme tekemää ensiapulaukkua, Eliakselle tästä kiitokset.

Heinäkuussa kangasmerkit saapuivat Kiinasta ja kesäkokouksen yhteydessä vannottiin juhlalliset valat.

Elokuussa matkasimme Clasun ja Tompan mökille Tammisaareen. Nuolimme pikkutiet ja totesimme että reitit oikein valitsemalla saa Tammisaarenkin kunnon ajopäivän.

Syyskuussa tilasimme kerhotakit joita testataan tulevana kesänä. Joutsaan tutustuimme tulevan projektimme johdosta.Hienot tiet ja erinomainen ryhmä

Marraskuussa pidimme periteisen pikkujoulumme m/s Romantikalla ja jatkot Tallinnassa.

Joulukuussa Fun & Safe suunnitteluryhmä kokoontui Veikkolassa.

Kenzu ja Tuke tekivät tiedustelumatkan Miamiin. Tiet suoria, leveitä, aurinkoa piisaa, fiilis hyvä, suositellaan. Talouden kannalta vuosi oli haasteellinen. Tapahtumia ja toimintaa oli paljon, Mielestäni toiminta-ajatuksemme järjestää jäsenillemme unohtumattomia matkoja, hauskaa ja turvallisuutta unohtumatta toteutui hyvin. Tarkoituksemme olla rikastumatta yhdistyksenä, toteutui myös hyvin. Nykyisellä kassallamme varmistamme tulevaisuuden projektit. Kaudesta jäi myös mukava kasvun paikka. Uudet jäsenehdokkaamme täyttivät paikkansa ja uskon että hallitus valitsee Pyhällä uusia jäseniä.

Pressa

2001

1980 ja –90 lukujen taitteessa vietimme monia 30-vuotisjuhlia. Joskus varsin railakkaastikin. Näissä juhlissa ja etenkin niiden jälkeen huomasimme että, kaikille meille tulee ikää lisää.
Tukelta kysyttiin missä hän aikoo järjestää 40-vuotisbileet kavereille. Vastaus jonka hän tarkoitti vitsiksi oli, että Nizzassa. Tämä luonnollisesti aiheutti jatkokysymyksen millä sinne mennään? Moottoripyörillä tietysti oli vastaus.

Kaikilla oli ollut mopoja ja prätkiä. Osa porukastamme oli ajanut enduroa ja crossia, parhaat SM-tasolla. Katupyöriä ei 90-luvun puolessavälissä ei juurikaan kellään ollut. Asuntolainaa sitäkin enemmän.

Kesällä 2000 alkoi Tukelle tulla kyselyitä, että missä vaiheessa Nizzan matkajärjestelyt ovat? Katupyöriä alkoi ilmestyä kuin taiottuna kaveripiiriimme. Matkasuunnittelu kokous pidettiin Pasilassa Joulukuussa 2000. Siellä päätettiin reissusta Nizzaan ja myös monesta muustakin asiasta. Se mitä päätettiin muustakin on jäänyt epäselväksi, sillä kokous oli varsin kostea ja muistiinpanoista kukaan ei saanut selvää. Tätä kokousta voidaan pitää kerhomme perustamiskokouksena.

Kolmen viikon matkaan lähti moottoripyörillä Markku, Kimi, Tomppa ja Tuke. Huoltoautolla seurasivat Lörö ja Ruide. Perheet ja monet hyvät ystävät lensivät Nizzaan.

40-vuotisjuhlat, joiden kutsu alunperin oli tarkoitettu vitsiksi ja josta myöhemmin kehittyi mahtava yhteisömme, pidettiin Nizzassa 6.9.2001 19 juhlijan voimin.

2002 kiersimme Viroa 12 moottoripyörän ja huoltoauton ryhmällä. 2002 pikkujouluissa Lauttasaaressa kerhomme sai nimen Mc WIDOWMAKERS. Samoissa juhlissa Jokke pokkasi ensimmäisenä vuoden moottoripyöräilijä-kiertopalkinnon.

2003 ajoimme Riikaan 19 moottoripyörän ja huoltoauton voimin.

2004 lähtien aloimme tekemään toimintakertomukset.